Katsaus Oras Investin omistusyritysten kestävyysraportteihin

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda katsaus Oras Investin omistusyritysten vuoden 2024 kestävyysraportteihin ja tarkastella, miten ne vastaavat Oras Investin asettamia odotuksia omille omistuksilleen. Yritysten valintaperusteena oli omistusten julkisuus sekä omistusosuuden suuruus. Tällä perusteella tarkasteltaviksi yrityksiksi valikoituivat Kemira, Valmet sekä Georg Fischer. Työn rajaukset asetettiin yhdessä Oras Investin edustajan kanssa, mutta kyseessä ei ollut toimeksianto. Tavoitteena oli tuottaa sellainen lopputulos, jota Oras Invest voisi hyödyntää tarkastellessaan omistusyritystensä vastuullisuutta. Lisäksi tavoitteena oli tuottaa opinnäytetyö niin, että sitä voitaisiin käyttää myös tulevaisuudessa sen tarkasteluun, mitä muutoksia kyseisissä yrityksissä on tapahtunut vastuullisuuden ja vuosittaisten päästöjen osalta.

Opinnäytetyö koostuu teoriaosuudesta, jossa käsiteltiin kestävyysraportoinnin perusteita sekä Oras Investin historiaa ja odotuksia sen omistusyrityksille. Teoriaosuuden lisäksi opinnäytetyö koostuu osuudesta, jossa luotiin katsaus jokaisen kohdeyrityksen kestävyysraporttien ympäristöä koskeviin osuuksiin, sekä osuudesta, johon koottiin yritysten päästötiedot taulukoihin niiden keskinäisen vertailun helpottamiseksi.

Kestävyysraportti on yritysten tilinpäätöstietojen rinnalla julkaistava raportti, joka sisältää yrityksen keskeiset vastuullisuusteemoihin liittyvät tulokset. Sen sisältöä ohjaa kaikille yrityksille yhteinen direktiivi, sekä yrityksen tuottama olennaisuusanalyysi sen toiminnan kannalta keskeisistä teemoista. Kestävyysteemoista ilmastonmuutos tulee aina sisällyttää raporttiin, ellei yritys pysty perustelemaan, miksi kyseinen teema ei sen kannalta ole oleellinen.

Kestävyysraportteihin luodun katsauksen perusteella kaikki yritykset vastasivat hyvin Oras Investin odotuksiin. Yritykset raportoivat kattavasti omia negatiivisia ja positiivia vaikutuksiaan ympäristöön, sekä tunnistivat myös ympäristön vaikutuksia omaan toimintaansa. Kaikki yritykset olivat myös asettaneet tavoitteita muun muassa resurssitehokkuuden parantamisen osalta sekä selkeitä päästötavoitteita ja tähän liittyviä määräaikoja päästöjensä vähentämiseksi. Yritysten selkeästi suurimpana päästöluokkana oli scope 3, mutta luokan sisällä oli vaihtelua siinä, minkä alakategorian kohdalla päästöt olivat suurimmat. Päästöissä oli myös tapahtunut lähes jokaisessa tapauksessa laskua päästöluokan lähtötasoon nähden.