Att höra det som inte sägs. Personal på barnskyddsenheter och deras bemötande av unga anhöriga till föräldrar med beroendeproblematik - en kvalitativ studie om kunskap och förhållningssätt.

Abstract

I Finland växer många barn upp med föräldrar som har beroendeproblem, vilket påverkar deras välmående och utveckling. Vissa av dessa barn placeras inom barnskyddet, något som innebär en stor livsförändring. Placeringen kan väcka osäkerhet och saknad, men också ge trygghet och stabilitet. Personalen på barnskyddsenheter har en central roll i att stödja dessa barn och deras kunskap är avgörande för barnens återhämtning och utveckling.

Denna studie undersöker hur personal på barnskyddsenheter bemöter barn som är placerade på grund av föräldrarnas beroende. Genom intervjuer kartläggs personalens erfarenheter, deras syn på sambandet mellan föräldrars beroende och barnets situation samt de stödtjänster som erbjuds unga anhöriga. Urvalet av deltagare gjordes strategiskt för att få en bred representation och all data behandlades anonymt enligt etiska riktlinjer. Studien, genomförd på uppdrag av USM r.f., syftar till att stärka kunskapen om hur professionella arbetar med dessa barn.

Resultaten visar att det tar lång tid att bygga upp trygghet och tillit, och att barn ofta behöver flera år innan de vågar öppna sig för personal och andra trygga vuxna. Personalen betonar vikten av att diskutera regler och anpassa stödet individuellt. Samtidigt upplevs beroendeproblematik som tabubelagd och stödtjänster för unga anhöriga är ofta begränsade, delvis på grund av resursbrist.

Studien lyfter fram vikten av ett helhetsperspektiv där hela familjen inkluderas, samt behovet av ett traumamedvetet arbetssätt och ökad öppenhet kring beroende. Resultaten kan bidra till bättre samarbete mellan barnskyddet och andra aktörer, utveckling av stödtjänster och en mer individanpassad vård för placerade barn.

Suomessa monet lapset kasvavat päihdeongelmaisten vanhempien kanssa, mikä vaikuttaa heidän hyvinvointiinsa ja kehitykseensä. Osa näistä lapsista joutuu lastensuojelun piiriin tai huostaanotettavaksi, mikä on suuri elämänmuutos. Sijoitus voi tuoda mukanaan epävarmuutta ja menetyksiä, mutta myös turvallisuutta ja vakautta. Lastensuojeluhenkilöstöllä on keskeinen rooli näiden lasten tukemisessa, ja heidän tietämyksensä on ratkaisevan tärkeää heidän toipumisensa ja kehityksensä kannalta.

Tässä tutkimuksessa selvitetään, miten lastensuojeluhenkilöstö reagoi vanhempien riippuvuuden vuoksi sijoitettuihin lapsiin. Haastattelujen avulla tutkitaan henkilökunnan kokemuksia, heidän näkemyksiään vanhempien riippuvuuden ja lapsen tilanteen välisestä suhteesta sekä nuorille huoltajille tarjottavia tukipalveluja. Osallistujat valittiin strategisesti laajan edustuksen varmistamiseksi, ja kaikkia tietoja käsiteltiin nimettöminä eettisten ohjeiden mukaisesti. USM r.f.:n tilaaman tutkimuksen tavoitteena on vahvistaa tietoa siitä, miten ammattilaiset työskentelevät näiden lasten kanssa.

Tulokset osoittavat, että turvallisuuden ja luottamuksen rakentaminen kestää kauan ja että lapsilta menee usein useita vuosia ennen kuin he uskaltavat avautua henkilökunnalle ja muille turvallisille aikuisille. Henkilökunta korostaa säännöistä keskustelemisen ja tuen yksilöllisten tarpeiden mukaan mukauttamisen tärkeyttä. Samaan aikaan riippuvuus on edelleen tabuaihe, ja nuorille huoltajille suunnatut tukipalvelut ovat usein rajallisia, mikä johtuu osittain resurssipulasta.

Tutkimuksessa korostetaan koko perheen kattavan kokonaisvaltaisen lähestymistavan merkitystä sekä tarvetta traumaperusteiseen lähestymistapaan ja avoimuuden lisäämiseen riippuvuuden suhteen. Tulokset voivat edistää lastensuojelupalvelujen ja muiden toimijoiden välisen yhteistyön parantamista, tukipalvelujen kehittämistä ja huostaanotettujen lasten yksilöllisempää hoitoa.

In Finland, many children grow up with parents who have addiction problems, which affects their well-being and development. Some of these children are placed in child welfare services, which is a major life change. Placement can bring uncertainty and loss, but also security and stability. Child protection staff play a central role in supporting these children, and their knowledge is crucial to their recovery and development.

This study examines how staff in child protection units respond to children placed due to parental addiction. Through interviews, it explores the experiences of staff, their views on the relationship between parental dependency and the child's situation, and the support services offered to young carers. Participants were strategically selected to ensure a broad representation, and all data were treated anonymously according to ethical guidelines. The study, commissioned by USM r.f., aims to strengthen the knowledge of how professionals work with these children.

The results show that it takes a long time to build security and trust, and that children often need several years before they dare to open up to staff and other safe adults. The staff emphasise the importance of discussing rules and adapting support individually. At the same time, addiction is perceived as a taboo subject, and support services for young carers are often limited, partly due to a lack of resources.

The study emphasises the importance of a holistic approach that includes the whole family, as well as the need for a trauma-informed approach and increased openness about addiction. The results can contribute to better cooperation between child welfare services and other actors, the development of support services and more individualised care for children in care.