Valmentavan johtamisen kyky tukea organisaation työntekijöiden innovointia
Kuutti-Niskanen, Sanna (2025)
Kuutti-Niskanen, Sanna
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025102026203
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025102026203
Tiivistelmä
Nykyään työelämässä organisaatioilta edellytetään jatkuvaa uudistumista ja muutoskyvykkyyttä. Muuttuva ympäristö, digitalisaatio ja globalisaatio korostavat työntekijöiden luovuuden, osallistumisen ja innovatiivisuuden merkitystä. Organisaatioiden menestys ei perustu pelkästään tehokkuuteen, vaan kykyyn tuottaa ideoita ja muuntaa ne käytännön toiminnaksi. Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin, kuinka valmentava johtaminen tukee organisaation työntekijöiden innovatiivisuutta ja luovaa ajattelua. Tavoitteena oli kuvata valmentavan johtamisen merkitystä innovatiivisuuden edistäjänä sekä tarkastella sen soveltamista osana johtamiskulttuuria.
Työ toteutettiin kirjallisuuskatsauksena, jossa analysoitiin valmentavan johtamisen ja innovatiivisuuden välistä yhteyttä. Tietoperusta rakentui aiempien tutkimusten, valmentamisen kehitystä kuvaavien mallien sekä johtamisen kehittämistä käsittelevän tutkimuskirjallisuuden varaan. Katsauksen avulla pyrittiin muodostamaan kuva siitä, millaisia menetelmiä ja periaatteita valmentava johtajuus hyödyntää työntekijöiden luovuuden, oppimisen ja uudistumiskyvyn vahvistamisessa.
Tavoitteena oli selvittää, miten valmentava johtajuus edistää työntekijöiden kykyä tuottaa ja kehittää innovatiivisia ideoita. Työtä rajattiin siten, että tarkastelu keskittyi valmentamisen kehityksen evoluutiomalliin ja sen eri tasoihin; yksilö-, tiimi- ja organisaatiotasoon, sekä miten nämä tasot heijastuvat johtamisen käytäntöihin ja innovatiivisuuden tukemiseen.
Työssä havaittiin, että valmentava johtaminen vahvistaa organisaation innovatiivisuutta ennen kaikkea psykologisen turvallisuuden, luottamuksen ja yhteisöllisen vuorovaikutuksen kautta. Kun työntekijät kokevat tulevansa kuulluiksi ja esittävät ideoita ilman epäonnistumisen pelkoa, syntyy tilaa luovuudelle ja kokeilulle. Ilmeni myös, että valmentava johtajuus lisää työn merkityksellisyyden tunnetta ja parantaa organisaation resilienssiä. Johtopäätöksenä valmentava johtaminen on keskeinen tekijä innovatiivisuuden vahvistamisessa, ja sen soveltaminen edistää innovointia sekä työntekijöiden että organisaatioiden tasolla.
Työ toteutettiin kirjallisuuskatsauksena, jossa analysoitiin valmentavan johtamisen ja innovatiivisuuden välistä yhteyttä. Tietoperusta rakentui aiempien tutkimusten, valmentamisen kehitystä kuvaavien mallien sekä johtamisen kehittämistä käsittelevän tutkimuskirjallisuuden varaan. Katsauksen avulla pyrittiin muodostamaan kuva siitä, millaisia menetelmiä ja periaatteita valmentava johtajuus hyödyntää työntekijöiden luovuuden, oppimisen ja uudistumiskyvyn vahvistamisessa.
Tavoitteena oli selvittää, miten valmentava johtajuus edistää työntekijöiden kykyä tuottaa ja kehittää innovatiivisia ideoita. Työtä rajattiin siten, että tarkastelu keskittyi valmentamisen kehityksen evoluutiomalliin ja sen eri tasoihin; yksilö-, tiimi- ja organisaatiotasoon, sekä miten nämä tasot heijastuvat johtamisen käytäntöihin ja innovatiivisuuden tukemiseen.
Työssä havaittiin, että valmentava johtaminen vahvistaa organisaation innovatiivisuutta ennen kaikkea psykologisen turvallisuuden, luottamuksen ja yhteisöllisen vuorovaikutuksen kautta. Kun työntekijät kokevat tulevansa kuulluiksi ja esittävät ideoita ilman epäonnistumisen pelkoa, syntyy tilaa luovuudelle ja kokeilulle. Ilmeni myös, että valmentava johtajuus lisää työn merkityksellisyyden tunnetta ja parantaa organisaation resilienssiä. Johtopäätöksenä valmentava johtaminen on keskeinen tekijä innovatiivisuuden vahvistamisessa, ja sen soveltaminen edistää innovointia sekä työntekijöiden että organisaatioiden tasolla.
