Älyvalmiusindikaattori (SRI) opetusrakennuksien energiatehokkuuden ja vähähiilisyyden edistämisessä

Abstract

Euroopan unionissa ja Suomessa pyritään edistämään energiatehokkuutta ja vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä, missä rakentamis- ja kiinteistöala ovat keskeisessä roolissa. Rakennuksien älykkäitä teknologioita hyödyntämällä voidaan saavuttaa monipuolisia etuja energiatehokkuuden, vähähiilisyyden, käyttäjien tarpeiden ja energiajouston osalta.

Opinnäytetyö tukee Suomen ympäristöopiston osuutta ”Datalla kiinteistöjen vähähiilisyyteen ja energiatehokkuuteen” -hankkeessa eli ”DaKiVE” -hankkeessa. Hankkeen tavoitteina on edistää Kanta-Hämeen alueella sijaitsevien kiinteistöjen energiatehokkuutta ja vähähiilisyyttä hyödyntämällä dataa, digitalisaatiota ja älykkäitä ohjauksia.

Opinnäytetyössä arvioitiin kolmen Kanta-Hämeessä sijaitsevan opetusrakennuksen älyvalmiuksia käyttäen menetelmänä Euroopan komission älyvalmiusindikaattoria. Opetusrakennuksien arviointi toteutettiin kohdekäynneillä sekä hyödyntämällä kohteen dokumentaatiota, valvomoa ja älyvalmiusindikaattorin laskentatyökalua. Arvioinnin tavoitteena oli löytää kohdistettuja kehitysehdotuksia opetusrakennuksiin älyvalmiuksien, energiatehokkuuden ja vähähiilisyyden osalta.

Älyvalmiusindikaattorien laskennasta saaduissa kokonaispisteytyksissä ei havaittu suuria eroja ja tulokset asettuivat välille 37,9 %–38,7 %. Laskentatuloksista löydettiin pisteytystä nostavia sekä vähemmän pisteitä saaneita teknisiä järjestelmiä ja vaikutusalueita. Laskentatulosten pohjalta laadittuja kehityskohteita olivat sähköajoneuvojen latauspisteet, paikallinen sähköntuotanto ja sen varastointi, huonekohtainen lämmityksenohjaus perustuen läsnäolotietoon ja talotekniikan ohjauksen keskeinen koordinointi ja optimointi. Kehitysehdotuksilla voidaan nostaa älyvalmiusindikaattorien pisteytyksiä ja saavuttaa monipuolisia hyötyjä energiatehokkuuden, vähähiilisyyden, sähköverkon joustavuuden ja käyttäjien tarpeiden osalta. Kehitysehdotuksien toteuttaminen opetusrakennuksissa kuitenkin edellyttäisi yksityiskohtaisempia jatkoselvityksiä teknisen soveltuvuuden, kustannusten ja mahdollisten kokonaisvaikutusten osalta.

The European Union and Finland are striving to promote energy efficiency and reduce greenhouse gas emissions. The construction and real estate sectors play a key role in achieving these goals. Multiple benefits can be reached in terms of energy efficiency, low carbon, the needs of the occupants and energy flexibility by utilising smart technologies.

This thesis supports the contributions of SYKLI Environmental College in the project “Data utilisation for the development of energy efficiency and low carbon of the real estate (DaKiVE)”. The project aims to promote energy efficiency and low carbon in real estate located in the Kanta-Häme region by utilising data, digitalisation and intelligent controls.

In this thesis, three educational buildings located in Kanta-Häme were assessed by using the European Commission’s Smart Readiness Indicator (SRI). The assessments were conducted by site visits and utilising the building documentation, web-based building control interface and the SRI calculation tool. The objective was to identify specific areas for development to advance the smart readiness of buildings, energy efficiency and low-carbon solutions.

The SRI calculations revealed only slight variation in the overall scores between the educational buildings. The overall scores ranged from 37.9 % to 38.7 % in the educational buildings. The higher-scoring and lower-scoring technical systems and impact areas were identified with the SRI calculation tool. Based on these calculation results, the identified areas of potential development were related to electric vehicle charging, locally generated electricity and storage, individual room heat control with occupancy detection and utilising central control of technical building systems for optimised and coordinated usage. The potential areas of development could increase the SRI scores and provide multiple benefits related to energy efficiency, low carbon emissions, grid flexibility and the needs of the occupants. However, the implementation of the proposed areas of development would require detailed follow-up studies related to technical compatibility, costs and overall impacts.