PTSD:n vaikutus ensihoitajien, pelastajien ja poliisien työkykyyn
Myllö, Liisi; Palokangas, Annu (2025)
Myllö, Liisi
Palokangas, Annu
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025102226282
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025102226282
Tiivistelmä
Post-traumaattinen stressihäiriö on mielenterveyden häiriö, joka syntyy poikkeuksellisen katastrofaalisen tai uhkaavan tapahtuman jälkeen. PTSD:n oireita ovat muun muassa takaumat, unihäiriöt, ahdistuneisuus, muistihäiriöt ja ylivireyden oireet. Stressihäiriön yleisyydeksi on arvioitu 1–11 %, mutta ensilinjan auttajien, kuten ensihoitajien, pelastajien ja poliisien, riski sairastua on muuta väestöä suurempi.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla, millaisia vaikutuksia PTSD:llä on ensilinjan auttajan työkykyyn. Työ keskittyy ensilinjan auttajiin, sillä he altistuvat toistuvasti traumaattisille ja psyykkisesti kuormittaville tehtäville. Tavoitteena oli lisätä erityisesti suomenkielistä tietoa ja tietoisuutta PTSD:n vaikutuksista. Opinnäytetyön menetelmänä toimi kartoittava kirjallisuuskatsaus. Tiedonhaku suoritettiin käyttämällä PubMed- ja CINAHL- tietokantoja. Tietokantahaun ja täydentävän manuaalisen haun tuloksena opinnäytetyöhön valikoitui 8 kansainvälistä tutkimusartikkelia.
Traumaperäinen stressihäiriö aiheutti heikompaa yleistä suorituskykyä, rajoittunutta psykososiaalista työkykyä, kognition heikentymää ja päätöksentekokyvyn heikkenemistä. Sosiaalinen elämänlaatu koettiin heikommaksi, ja perheeseen liittyviä huolia oli enemmän PTSD:tä sairastavilla. PTSD lisäsi todennäköisyyttä tuki- ja liikuntaelinoireille ja sitä kautta työkyvyn heikkenemiselle. Sillä oli myös negatiivinen vaikutus unen laatuun ja määrään.
Kaikki tulokset eivät saavuttaneet kliinistä tai tilastollista merkitsevyyttä, mikä saattoi johtua esimerkiksi tutkittavien suorituskyvyn sijoittumisesta normaalirajoihin heikentymästä huolimatta tai tutkimuksen pienestä otoskoosta. Huomionarvoista kuitenkin on, että ensilinjan auttajan työssä jo pienelläkin työkyvyn heikentymällä voi olla ratkaiseva merkitys vaativassa tilanteessa. Tutkimustieto PTSD:n vaikutuksista on osin ristiriitaista, ja tietoa aiheesta kaivataan lisää.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla, millaisia vaikutuksia PTSD:llä on ensilinjan auttajan työkykyyn. Työ keskittyy ensilinjan auttajiin, sillä he altistuvat toistuvasti traumaattisille ja psyykkisesti kuormittaville tehtäville. Tavoitteena oli lisätä erityisesti suomenkielistä tietoa ja tietoisuutta PTSD:n vaikutuksista. Opinnäytetyön menetelmänä toimi kartoittava kirjallisuuskatsaus. Tiedonhaku suoritettiin käyttämällä PubMed- ja CINAHL- tietokantoja. Tietokantahaun ja täydentävän manuaalisen haun tuloksena opinnäytetyöhön valikoitui 8 kansainvälistä tutkimusartikkelia.
Traumaperäinen stressihäiriö aiheutti heikompaa yleistä suorituskykyä, rajoittunutta psykososiaalista työkykyä, kognition heikentymää ja päätöksentekokyvyn heikkenemistä. Sosiaalinen elämänlaatu koettiin heikommaksi, ja perheeseen liittyviä huolia oli enemmän PTSD:tä sairastavilla. PTSD lisäsi todennäköisyyttä tuki- ja liikuntaelinoireille ja sitä kautta työkyvyn heikkenemiselle. Sillä oli myös negatiivinen vaikutus unen laatuun ja määrään.
Kaikki tulokset eivät saavuttaneet kliinistä tai tilastollista merkitsevyyttä, mikä saattoi johtua esimerkiksi tutkittavien suorituskyvyn sijoittumisesta normaalirajoihin heikentymästä huolimatta tai tutkimuksen pienestä otoskoosta. Huomionarvoista kuitenkin on, että ensilinjan auttajan työssä jo pienelläkin työkyvyn heikentymällä voi olla ratkaiseva merkitys vaativassa tilanteessa. Tutkimustieto PTSD:n vaikutuksista on osin ristiriitaista, ja tietoa aiheesta kaivataan lisää.
