Digitaalisen työnseurannan vaikutus työntekijöihin

Abstract

Teknologinen kehitys on mahdollistanut entistä tarkemman työnseurannan ja resurssien hallinnan, mutta samalla se on herättänyt kysymyksiä yksityisyydestä, luottamuksesta ja eettisyydestä. Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, miten digitaalinen työnseuranta vaikuttaa työntekijöiden motivaatioon, luottamukseen työnantajaa kohtaan, sekä hyvinvointiin ja jaksamiseen. Työssä perehdytään työnseurannan historiaan, joka ulottuu teollisen vallankumouksen aikaan, jolloin työn tehokkuutta pyrittiin hallitsemaan vielä vain enimmäkseen mekaanisesti. Kehitys on vuosien aikana kulkenut Yhdysvaltojen plantaasien kirjanpidosta taylorismiin, siitä 1900-luvun liukuhihnatuotantoon ja 2000-luvun digitaalisiin valvontajärjestelmiin, joita nykyään ohjaavat tekoäly sekä erilaiset algoritmit. COVID-19-pandemia vauhditti työnseurannan teknologioiden käyttöönottoa erityisesti etätyössä ja pikainen siirto toimistosta etäälle vaikutti organisaatioiden käyttöön ottamien digitaalisien työnseurannan työvälineiden määrän kasvavan. Eettiset ja oikeudelliset kysymykset, kuten työntekijöiden yksityisyyden suoja ja GDPR-säädösten noudattaminen on yhä uudelleen esillä keskusteluissa.

Opinnäytetyö perustuu kahteen keskeiseen kirjallisuuskatsaukseen, joissa käsitellään 1980 luvulta vuoteen 2018 asti tutkimustiedettä digitaalisesta työnseurannasta, joiden tuloksien perusteella pyritään kartoittamaan miten työnseuranta vaikuttaa työntekijöihin. Tulokset näyttävät, että digitaalisella työnseurannalla voi olla, jopa positiivisia vaikutuksia, jos seuranta toteutetaan oikein. Tärkeät tekijät olivat työnseurannan mahdollistavien työvälineiden käytön rajoittaminen,työntekijöille sallittu suurempi kontrolli itse valvontaprosessista sekä seurannasta läpinäkyvästi tiedottaminen. Loppujen lopuksi tärkein tieto oli se, että työnseurannan vaikutukset vaatisivat vielä laajempaa empiiristä tutkimusta, sillä pitkäaikaisista vaikutuksista ei ole saatavilla vielä tarpeeksi dataa.