Työntekijän kokemus hiljaisesta tiedosta työpaikalla
Honkonen, Eerika (2025)
Honkonen, Eerika
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025102326328
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025102326328
Tiivistelmä
Hiljainen tieto työpaikalla muodostuu tekemällä ja kokemalla erilaisia tilanteita työtehtäviin liittyen. Siltä ei voi välttyä, mutta ilmiön käsite ei ole laajasti tiedossa. Opinnäytetyö keskittyy työntekijän kokemuksiin ja ajatuksiin liittyen hiljaiseen tietoon. Tarkoituksena on selvittää, kuinka laajasti hiljaista tietoa hyödynnetään työnteossa, millä tavoin hiljaista tietoa siirretään työntekijöiden kesken, pyritäänkö työpaikoilla edistämään avointa ja oppivaista työympäristöä sekä tarjotaanko perehdytyksellä hyvä pohja hiljaisen tiedon luomiselle.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä, teemahaastatteluna. Haastateltavia oli yhteensä neljä, joilla oli eri pituiset työurat. Kolme haastattelua toteutettiin kasvotusten, yksi puhelimen välityksellä. Jokaisesta haastatteluista tehtiin kooste, joista etsittiin yhtenäisyyksiä ja vastauksia tutkimuskysymyksiin.
Tuloksista ilmeni, että hiljaista tietoa eli omia kokemuksia hyödynnettiin lähes päivittäin työnteossa. Sitä siirtyi eniten tilannekohtaisesti, työntekijöiden keskinäisessä kanssakäymisessä. Ilmeni, ettei työn johto aina pyrkinyt auttamaan hiljaisen tiedon hyödyntämisessä eikä tarjottu perehdytys välttämättä ollut tarpeeksi kattava.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä, teemahaastatteluna. Haastateltavia oli yhteensä neljä, joilla oli eri pituiset työurat. Kolme haastattelua toteutettiin kasvotusten, yksi puhelimen välityksellä. Jokaisesta haastatteluista tehtiin kooste, joista etsittiin yhtenäisyyksiä ja vastauksia tutkimuskysymyksiin.
Tuloksista ilmeni, että hiljaista tietoa eli omia kokemuksia hyödynnettiin lähes päivittäin työnteossa. Sitä siirtyi eniten tilannekohtaisesti, työntekijöiden keskinäisessä kanssakäymisessä. Ilmeni, ettei työn johto aina pyrkinyt auttamaan hiljaisen tiedon hyödyntämisessä eikä tarjottu perehdytys välttämättä ollut tarpeeksi kattava.