Lapsen selviytyminen pakolaisuuden aiheuttamasta kriisistä

Abstract

Tässä opinnäytetyössä kartoitettiin jo olemassa olevaa tietoa lapsen kokemasta pakolaisuudesta selviytymiskeinojen, sekä resilienssi- ja riskitekijöiden kautta. Tavoite oli lisätä tietoisuutta tekijöistä, jotka vaikuttavat lapsen sopeutumiseen positiivisella tai negatiivisella tavalla. Tutkimuskysymys oli: Millaisia selviytymiskeinoja ja riskitekijöitä 6–18-vuotiaalla pakolaislapsella voi olla?

Opinnäytetyön tutkimusmenetelmä oli kartoittava kirjallisuuskatsaus. Tiedonhaku toteutettiin terveysalan kolmen (Medic, Medline, Pubmed) tietokannan avulla. Tuloksina saatiin 152 aineistoa, joista seitsemän aineistoa valikoitui opinnäytetyöhömme. Lisäksi täydensimme työtämme manuaalisella haulla, jolloin työssä käytettiin yhteensä 12 aineistoa. Aineistoista on kerätty tietoa lapsipakolaisista ympäri maailmaa.

Lopputuloksena esiin nousi pakolaisuuden monialainen vaikutus lapsen elämän eri osa-alueisiin psyykkisestä fyysiseen, sekä sosiaaliseen terveyteen. Mielenterveyttä edistäviä tekijöitä olivat muun muassa toiveikkaan ajatusmaailman luominen tulevaisuuden haaveista, sekä läheisiltä saatu tuki. Positiivisista selviytymis- ja resilienssitekijöistä huolimatta pakolaislapset ja nuoret voivat kärsiä esimerkiksi kulttuurierojen tai läheisen menetyksen aiheuttamasta syrjäytymisestä tai mielenterveysongelmista.

Jatkotutkimusehdotuksina pohdimme muun muassa kysymyksen tarkentamista esimerkiksi tiettyyn ikäryhmään tai maahan. Näiden lisäksi voisi tarkastella myös kuinka riittävä oikea-aikainen tuki ja apu vaikuttavat selviytymiseen sekä uuteen maahan sopeutumiseen.

This thesis explored existing knowledge about a child’s experience of being a refugee through coping mechanisms, resilience and risk factors. The aim was to increase awareness of elements that influence a child’s adjustment either positively or negatively. The research question was: What kinds of coping strategies and risk factors can a 6–18-years old refugee child have?

The study was conducted as a scoping review. Data were collected from three health-related databases (Medic, Medline and PubMed), resulting in 152 sources of which seven were selected. Additional manual searches brought the total number of sources to 12. The material included international studies on refugee children.

The results highlight the multifaceted impact of refugee status on a child's psychological, physical and social well-being. Factors promoting mental wellbeing included, for example, building a hopeful mindset about the future and receiving support from close relationships. Despite the presence of positive coping and resilience factors, refugee children and adolescents may also face exclusion and mental health challenges caused by cultural differences or the loss of loved ones.

As suggestions for further research, the research question could be refined to focus on a specific age group or country. In addition, it would be worth examining how sufficient and timely support and assistance affect both coping and adaptation to a new country.