Työajan vaikutus työssäjaksamiseen : henkilöstön ajatukset työaikamuodosta
Vuorinen, Anniina (2025)
Vuorinen, Anniina
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025102526423
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025102526423
Tiivistelmä
Teollisuuden alalla on useassa yrityksessä siirrytty 12 tuntisiin vuorojärjestelmiin viime vuosien aikana ja niiden vaikutuksista työssäjaksamiseen on tehty tutkimuksia. Aihe on ollut viime vuosina ajankohtainen teollisuuden alalla sillä, työ on fyysistä ja pitkät työrupeamat tai vaihtoehtoisesti pitkät 12 tuntia kestävät työvuorot haastavat työntekijöiden työssä jaksamista. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millaista työ
aikamuotoa henkilöstön mieluiten tekisi sekä kuinka työaikamuodot vaikuttavat henkilöstön jaksamiseen. Tulosten perusteella toimeksiantaja voi kehittää henkilöstön työssä jaksamista sekä tarpeen mukaan muuttaa työaikamuotoa työssä jaksamista tukevaksi. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Kohderyhmänä oli Walki Oy, Valkeakosken tuotantotyöntekijät. Aineisto kerättiin Webropol- kyselylomakkeella. Kysely piti sisällään suljettuja ja avoimia kysymyksiä, myös monivalintakysymyksiä. Kysymyksillä kartoitettiin työaikamuotoa, jota henkilöstö mieluiten tekisi sekä henkilöstön kokemuksia vuorotyön vaikutuksista työssäjaksamiseen. Vastaukset analysoitiin laadullisella menetelmällä tarkemmin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Kyselyyn vastasi 31 tuotantotyöntekijää. Tulosten mukaan aihe oli ajankohtainen ja tärkeä. Vuorotyön vaikutukset työssäjaksamiseen ja eri työaikamuotojen merkitys oli vastauksista havaittavissa. Nukkuminen, unenlaatu, työstä palautuminen sekä työn ja henkilökohtaisen elämän yhdistäminen kaikki vaikuttavat työkykyyn sekä työssäjaksamiseen. Työssäjaksamisen tukemiseksi henkilöstöltä nousi ehdotuksia muun muassa selkeisiin ja riittäviin taukoihin pitkien työvuorojen aikana sekä henkilöstön kouluttaminen yrityksen sisällä. Ratkaisuna henkilöstön työssäjaksamisen tueksi olisi jatkaa työaikamuotoa, jonka henkilöstö kokee sopivammaksi sekä se että työaikamuotoa ei muutettaisi usein. Myös työolosuhteisiin panostaminen kuten esimerkiksi ergonomiset työtuolit työpisteille, tasapuolisen kohtelun varmistaminen ja kartoitetaan henkilöstöltä, miten he toivoisivat tauotuksen työvuorojen aikana toteutettavan sekä minkälaista lisäkouluttamista he kaipaavat. Henkilöstö suositellaan otettavan mukaan työolosuhteiden kehittämiseen, jotta se tukisi juuri heitä parhaalla mahdollisella tavalla.
aikamuotoa henkilöstön mieluiten tekisi sekä kuinka työaikamuodot vaikuttavat henkilöstön jaksamiseen. Tulosten perusteella toimeksiantaja voi kehittää henkilöstön työssä jaksamista sekä tarpeen mukaan muuttaa työaikamuotoa työssä jaksamista tukevaksi. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Kohderyhmänä oli Walki Oy, Valkeakosken tuotantotyöntekijät. Aineisto kerättiin Webropol- kyselylomakkeella. Kysely piti sisällään suljettuja ja avoimia kysymyksiä, myös monivalintakysymyksiä. Kysymyksillä kartoitettiin työaikamuotoa, jota henkilöstö mieluiten tekisi sekä henkilöstön kokemuksia vuorotyön vaikutuksista työssäjaksamiseen. Vastaukset analysoitiin laadullisella menetelmällä tarkemmin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Kyselyyn vastasi 31 tuotantotyöntekijää. Tulosten mukaan aihe oli ajankohtainen ja tärkeä. Vuorotyön vaikutukset työssäjaksamiseen ja eri työaikamuotojen merkitys oli vastauksista havaittavissa. Nukkuminen, unenlaatu, työstä palautuminen sekä työn ja henkilökohtaisen elämän yhdistäminen kaikki vaikuttavat työkykyyn sekä työssäjaksamiseen. Työssäjaksamisen tukemiseksi henkilöstöltä nousi ehdotuksia muun muassa selkeisiin ja riittäviin taukoihin pitkien työvuorojen aikana sekä henkilöstön kouluttaminen yrityksen sisällä. Ratkaisuna henkilöstön työssäjaksamisen tueksi olisi jatkaa työaikamuotoa, jonka henkilöstö kokee sopivammaksi sekä se että työaikamuotoa ei muutettaisi usein. Myös työolosuhteisiin panostaminen kuten esimerkiksi ergonomiset työtuolit työpisteille, tasapuolisen kohtelun varmistaminen ja kartoitetaan henkilöstöltä, miten he toivoisivat tauotuksen työvuorojen aikana toteutettavan sekä minkälaista lisäkouluttamista he kaipaavat. Henkilöstö suositellaan otettavan mukaan työolosuhteiden kehittämiseen, jotta se tukisi juuri heitä parhaalla mahdollisella tavalla.
