Mikä ihmeen patronyymi? Kulttuurisensitiivisyys hoivatyössä: case Hoivakoti Helena

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli case-esimerkki Hoivakoti Helenan avulla tarkastella kulttuurisensitiivisen hoivakodin erityispiirteitä. Hoivakoti tarjoaa ympärivuorokautista palveluasumista ikäihmisille ja valikoitui esimerkiksi sen pitkän, yli sadan vuoden kokemuksen vuoksi hoivatyöstä venäjänkielisten ja ortodoksisten asukkaiden parissa. Aihe on erityisen ajankohtainen, koska venäjänkielisten ja muiden maahanmuuttajaryhmien määrä Suomessa kasvaa jatkuvasti. Työssä selvitettiin, miten kulttuurisensitiivistä hoivaa käytännössä toteutetaan. Tavoitteena oli parantaa muistisairaiden maahanmuuttajien hoivaa hyödyntämällä Hoivakoti Helenasta saatua tietoa ja sitä kautta parantaa asukkaiden elämänlaatua huomioiden heidän kulttuurinsa, kielensä ja uskontonsa. Tavoite myös oli, että opinnäytetyön tuloksia voi hyödyntää konkreettisesti hoivakodin päivittäisessä työssä ja laajemmin muita etnisiä, kielellisiä ja uskonnollisia ryhmiä edustavien ikäihmisten palvelujen kehittämisessä. Tutkimuskysymykset olivat seuraavat: Mitä ovat hoivakodin kulttuurisensitiiviset piirteet? Miten ne näkyvät käytännössä? Opinnäytetyössä kartoitettiin kulttuurisensitiivisen työotteen näkymistä käytännön työssä sekä kulttuurisensitiivisen hoivakodin erityispiirteitä. Kohderyhmä oli Hoivakoti Helenan venäjänkieliset ja ortodoksit asukkaat. Tutkimuksessa käytettiin lähdekirjallisuutta, havainnointia ja puolistrukturoitua haastattelua. Tietoperustassa avattiin avainsanat, esiteltiin aiheen ajankohtaisuutta sekä siihen liittyvää teoriaa ja aiempia tutkimuksia. Opinnäytetyö oli tutkimuspainotteinen, ja sen empiirinen osuus toteutettiin haastattelututkimuksena. Työn toimeksiantaja oli Pyhän Helenan säätiö sr, joka ylläpitää Hoivakoti Helenaa. Aineisto hankittiin havainnoimalla asukkaita sekä haastattelemalla henkilökuntaa ja sidosryhmiä. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin. Aineisto analysoitiin käyttämällä laadullista sisältöanalyysiä: koodausta ja teemoittelua. Tekstimassasta etsittiin toistuvia ja toisiinsa liittyviä elementtejä, jotka ryhmiteltiin teemoiksi. Yläluokiksi muodostuivat uskonto, kieli ja kulttuuri. Kulttuuri jakautui vielä alaluokkiin. Luokat olivat osin keskenään limittäisiä, eikä tarkkoja selviä rajauksia ollut kaikilta osin mahdollista, tai edes tarpeen, tehdä. Opinnäytetyön tulokset osoittavat selkeästi, että kulttuuristen kysymysten huomioiminen on oleellinen osa laadukasta hoivaa. Hoivan ytimessä on henkilökunnan aito kiinnostus asukkaan kulttuuritaustaa kohtaan. Jo muutaman sanan osaaminen asukkaan omalla kielellä voi vaikuttaa positiivisesti asukkaan hyvinvointiin. Jotta kulttuurisensitiivinen työote jalkautuu käytäntöön, sen tulee olla koko organisaation yhteinen arvo, johon sitoudutaan johdonmukaisesti ja pitkäjänteisesti. Tämä edellyttää, että sitoutuminen lähtee johtotasolta. Johdon tehtävänä on luoda strategia, joka tukee kulttuurisen monimuotoisuuden arvostamista ja edistää henkilökunnan osaamista tällä alueella. Opinnäytetyö tarjoaa myös käytännön esimerkkejä siitä, miten asukkaan kulttuuria voidaan huomioida arjen toiminnassa ja hoivatyössä. Opinnäytetyö voi toimia myös käytännön oppaana työntekijöille, jotka kohtaavat työssään asiakkaita eri kulttuureista. Avainsanat Hengellisyys, henkisyys, kulttuurinen kompetenssi, kulttuurisensitiivisyys, muistisairaus Sivut 32 sivua ja liitteitä 2 sivua