Terveydenhoitajan merkitys nuorten mielenterveyden huomioimisessa kouluterveydenhuollossa : kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Heimonen, Jonna (2025)
Heimonen, Jonna
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025102926660
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025102926660
Tiivistelmä
Mielenterveys on osa ihmisen kokonaisvaltaista terveyttä ja hyvinvointia. Mielenterveys kuvastaa ihmisen henkistä hyvinvointia, ja sitä voidaan vahvistaa monilla eri keinoilla. Tiedetään että nuoruusiässä koetut hoitamatta jääneet mielenterveyden haasteet voivat heijastua aikuisuudessa fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen. Nuoren tervettä mielenterveyttä voidaan tukea ja vahvistaa erilaisin keinoin ja nuoren oireilevaa mielenterveyttä voidaan hoitaa.
Opinnäytetyö käsittelee nuoren mielenterveyden huomioimista kouluterveydenhuollossa. Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata 12–16-vuotiaiden nuorten mielenterveyteen olennaisesti liittyviä ja vaikuttavia tekijöitä. Tavoitteena on lisätä terveydenhoitajaopiskelijoiden osaamista siitä, miten voidaan tukea nuoren tervettä mielenterveyttä sekä miten voidaan tukea oireilevan nuoren mielenterveyttä kouluterveydenhuollossa. Kouluterveydenhuollon osalta tarkastelu rajautuu 6–9-vuosiluokille. Tavoitteen pohjalta syntyivät tutkimuskysymykset ’’Miten voidaan tukea nuoren tervettä mielenterveyttä?’’ ja ’’Miten voidaan tukea oireilevan nuoren mielenterveyttä?’’. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu.
Tutkimus tehtiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Siihen valikoitui kymmenen tutkimusta, joista viisi oli suomenkielisiä ja viisi englanninkielisiä. Tiedonhaussa hyödynnettiin luotettavia ja toimeksiantajana toimineen ammattikorkeakoulunkin suosittelemia tietokantoja, kuten CINAHL, Medic ja PubMed. Tutkimusmenetelmänä oli induktiivinen eli aineistolähtöinen menetelmä.
Tutkimuksen tulokset sisälsivät nuoren tervettä mielenterveyttä sekä oireilevaa mielenterveyttä tukevia asioita ja tekoja. Johtopäätöksenä todettiin, että nuoren mielenterveyteen vaikuttavat asiat ovat moninaisia, ja sen ymmärtäminen edellyttää siihen oleellisesti vaikuttavien taustatekijöiden ymmärtämistä. Kouluterveydenhuollossa nuoren mielenterveyden tukeminen perustuu terveydenhuollon ammattitaidolle ja sen jatkuvalle kehittämiselle sekä nuoren kanssa luodulle luottamukselliselle asiakassuhteelle, jossa nuoren itsensä kuunteleminen on ensiarvoisen tärkeää.
Opinnäytetyö käsittelee nuoren mielenterveyden huomioimista kouluterveydenhuollossa. Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata 12–16-vuotiaiden nuorten mielenterveyteen olennaisesti liittyviä ja vaikuttavia tekijöitä. Tavoitteena on lisätä terveydenhoitajaopiskelijoiden osaamista siitä, miten voidaan tukea nuoren tervettä mielenterveyttä sekä miten voidaan tukea oireilevan nuoren mielenterveyttä kouluterveydenhuollossa. Kouluterveydenhuollon osalta tarkastelu rajautuu 6–9-vuosiluokille. Tavoitteen pohjalta syntyivät tutkimuskysymykset ’’Miten voidaan tukea nuoren tervettä mielenterveyttä?’’ ja ’’Miten voidaan tukea oireilevan nuoren mielenterveyttä?’’. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu.
Tutkimus tehtiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Siihen valikoitui kymmenen tutkimusta, joista viisi oli suomenkielisiä ja viisi englanninkielisiä. Tiedonhaussa hyödynnettiin luotettavia ja toimeksiantajana toimineen ammattikorkeakoulunkin suosittelemia tietokantoja, kuten CINAHL, Medic ja PubMed. Tutkimusmenetelmänä oli induktiivinen eli aineistolähtöinen menetelmä.
Tutkimuksen tulokset sisälsivät nuoren tervettä mielenterveyttä sekä oireilevaa mielenterveyttä tukevia asioita ja tekoja. Johtopäätöksenä todettiin, että nuoren mielenterveyteen vaikuttavat asiat ovat moninaisia, ja sen ymmärtäminen edellyttää siihen oleellisesti vaikuttavien taustatekijöiden ymmärtämistä. Kouluterveydenhuollossa nuoren mielenterveyden tukeminen perustuu terveydenhuollon ammattitaidolle ja sen jatkuvalle kehittämiselle sekä nuoren kanssa luodulle luottamukselliselle asiakassuhteelle, jossa nuoren itsensä kuunteleminen on ensiarvoisen tärkeää.
