Eri maanmuokkaustavoilla käsiteltyjen istutuskuusikoiden kasvu hienojakoisilla maalajeilla

Abstract

Metsänuudistamisen kannalta ongelmallisimpina kohteina voidaan pitää kasvupaikkoja, joissa maalajit ovat hienojakoisia, kuten savea tai hiesua. Hienojakoiset maalajit ovat rakenteeltaan erittäin tiiviitä, ja ne ovat yleisesti veden vaivaamia. Puiden on karkeampiin maalajeihin verrattuna vaikeampi juurtua tiukkaan hienojakoiseen maahan, ja taimikuolleisuutta aiheuttavat routiminen sekä halla. Hienojakoisten maalajien uudistamista on tutkittu paljon. Tässä opinnäytetyössä hyödynnettiin aikaisempia tutkimuksia, jotta selvitetään parhain mahdollinen maan-muokkaustapa hienojakoisilla mailla myöhemmän puuston kasvun kannalta. Opinnäytetyö koostuu taustateoriasta sekä koealojen mittaamisesta ja tulosten tulkinnasta.

Opinnäytetyön tutkimuskohteet sijaitsevat Lounais-Suomessa, jossa hienojakoiset maalajit ovat yleisiä jääkauden vaikutuksen takia. Maanmuokkaustavoista mätästys on yleisin muokkaustapa paikallisessa metsätaloudessa. Mätästys on monelta osin todettu toimivimmaksi menetelmäksi, sillä se kasvattaa taimen saamaa lämpösummaa, suojelee taimituholaisilta ja pitää erossa liiallisesta vedestä. Vähäiselle huomiolle on kuitenkin jäänyt maanmuokkauksen vaikutus puuston kasvuun myöhäisemmässä vaiheessa.

Mittaustulokset osoittivat, että hienojakoisilla mailla maan muokkaamatta jättäminen johtaa kasvunalenemaan sekä kasvavaan puiden kuolleisuuteen. Eri mätästystavoilla ei huomattu olevan kovinkaan paljon eroa kasvun suhteen. Muokkausmenetelmän valinta riippuu paljolti kohteesta, etenkin kohteen vesitaloudesta. Samalla tavalla muokattujen, vaihtelevien raekokojen maiden koealat osoittivat kuusten kasvavan parhaiten hienojakoisilla maalajeilla. Metsänuudistamisen jälkeen ei sovi kuitenkaan unohtaa taimikonhoitojen toteutusta, jotta puuston kasvupotentiaali saadaan käytettyä kokonaan.

Hienojakoisten maiden kuusen istutusaloilla kannattaa aina ennen viljelytoimenpiteitä toteuttaa maanmuokkaus. Käytettävä maanmuokkausmenetelmä tulee määrittää kohdekohtaisesti. Mahdollisia jatkotutkimuskohteita voisivat olla maanmuokkausmenetelmien taloudelliset erot sekä ilmasto- ja vesistövaikutukset.

Fine-grained soil types, such as clay or silt, are the most problematic soil types for forest regeneration. Fine-grained soil types are often plagued by too much water retention and compact soil is hard for the trees to root in. The purpose of this bachelor’s thesis was to examine later growth of Norway spruce on fine-grained soils handled with different tillage methods. The aim was to determine the best possible tillage method on fine-grained soils.

The study was conducted by making measurements on 11 tillage sites established in 2007 and 2013. The study sites were located in southwestern Finland, where fine-grained soil types are common due to the influence of the ice age. The results showed that on fine-grained soils, not cultivating the soil led to lower growth. Different tillage methods did not show much difference. The more precise choice of tillage method depended largely on the site, especially on the site's water management.

In conclusion, every Norway spruce regeneration site should be treated with tillage, especially on fine-grained soils. However, after forest regeneration, it is important to implement seedling management to fully utilise the growth potential of the stand. Further research could be conducted to examine the financial and climatic values of different mounding methods.