Ajanhallinnan keinoja 13-16-vuotiaiden nuorten tueksi : tutkimuksellinen kehittämistyö oppaan luomiseksi
Marttila, Tanya; Vornanen, Janette; Vuorela, Sini (2025)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Marttila, Tanya
Vornanen, Janette
Vuorela, Sini
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025103026740
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025103026740
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä keskitytään ajanhallinnan keinoihin, joiden avulla voidaan tukea nuorten arkea nuoruuteen liittyvien muutosten keskellä. Ajanhallinnalla tarkoitetaan ajan tehokasta ja tarkoituksenmukaista käyttöä ja järjestämistä. Sen ajatellaan olevan päätöksentekoa, jolla aikaa jäsennetään ja sopeutetaan suhteessa ympäristöön. Ajanhallinnan keinojen käyttämisestä voi hyötyä kuka tahansa.
Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä Keski-Suomen hyvinvointialueen toimeksiannon pohjalta. Tavoitteena oli koota tietoa nuorten ajanhallinnan opasta varten, joka muodostettiin erillisellä projektiopintojaksolla. Tarve oppaalle nousi esiin nuorten parissa työskentelevien toimintaterapeuttien keskuudesta. Oppaan tarkoituksena on auttaa nuoria tasapainottamaan arkeaan ajanhallinnan keinojen avulla. Samalla se toimii vanhempien ja toimintaterapeuttien tukena heidän ohjatessaan nuoria. Opinnäytetyön teoreettisena viitekehyksenä käytettiin Kathleen Matuskan Life Balance-mallia, joka toi näkökulman ajankäytön ja elämän tasapainon yhteydestä.
Keski-Suomen hyvinvointialueen toimintaterapeuttien kokemuksia kerättiin anonyymillä Webropol-kyselyllä. Tarkoituksena oli selvittää, millaisia ajanhallinnan keinoja toimintaterapeutit ovat nuorten kanssa harjoitelleet. Lisäksi selvitettiin, millaista hyötyä nuoret ovat keinojen käytöstä saaneet. Aineisto analysoinnissa käytettiin teemoittelua ja lisäksi toteutettiin kirjallisuushaku täydentämään kerättyä aineistoa.
Kehittämistyön perusteella nuorten kanssa voidaan käyttää erilaisia ajanhallinnan keinoja, jotka auttavat hahmottamaan aikaa, jäsentämään arkea ja tukevat muistia. Keinoja käyttämällä nuoret ovat saaneet lisättyä hyvinvointiaan, tasapainotettua arkeaan ja helpotettua toiminnanohjausta. Suurin hyöty keinoista saadaan, kun aikuinen tukee nuorta aktiivisesti niiden käytössä. Kehittämistyön perusteella voidaan todeta, että ajanhallinnasta tarvitaan lisää tutkimusta arjen eri osa-alueista, erityisesti ennaltaehkäisevästä näkökulmasta.
Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä Keski-Suomen hyvinvointialueen toimeksiannon pohjalta. Tavoitteena oli koota tietoa nuorten ajanhallinnan opasta varten, joka muodostettiin erillisellä projektiopintojaksolla. Tarve oppaalle nousi esiin nuorten parissa työskentelevien toimintaterapeuttien keskuudesta. Oppaan tarkoituksena on auttaa nuoria tasapainottamaan arkeaan ajanhallinnan keinojen avulla. Samalla se toimii vanhempien ja toimintaterapeuttien tukena heidän ohjatessaan nuoria. Opinnäytetyön teoreettisena viitekehyksenä käytettiin Kathleen Matuskan Life Balance-mallia, joka toi näkökulman ajankäytön ja elämän tasapainon yhteydestä.
Keski-Suomen hyvinvointialueen toimintaterapeuttien kokemuksia kerättiin anonyymillä Webropol-kyselyllä. Tarkoituksena oli selvittää, millaisia ajanhallinnan keinoja toimintaterapeutit ovat nuorten kanssa harjoitelleet. Lisäksi selvitettiin, millaista hyötyä nuoret ovat keinojen käytöstä saaneet. Aineisto analysoinnissa käytettiin teemoittelua ja lisäksi toteutettiin kirjallisuushaku täydentämään kerättyä aineistoa.
Kehittämistyön perusteella nuorten kanssa voidaan käyttää erilaisia ajanhallinnan keinoja, jotka auttavat hahmottamaan aikaa, jäsentämään arkea ja tukevat muistia. Keinoja käyttämällä nuoret ovat saaneet lisättyä hyvinvointiaan, tasapainotettua arkeaan ja helpotettua toiminnanohjausta. Suurin hyöty keinoista saadaan, kun aikuinen tukee nuorta aktiivisesti niiden käytössä. Kehittämistyön perusteella voidaan todeta, että ajanhallinnasta tarvitaan lisää tutkimusta arjen eri osa-alueista, erityisesti ennaltaehkäisevästä näkökulmasta.
