Mentalisaatioperustainen työote lastensuojelun sijaishuollossa : Integratiivinen kirjallisuuskatsaus

Abstract

Tutkimusten mukaan valtaosa sijoitetuista lapsista voi hyvin, ja erityisesti pysyvien ihmissuhteiden on todettu tukevan heidän hyvinvointiaan. Osa laitoshoidossa olevista teini-ikäisistä nuorista kärsii kuitenkin merkittävistä hyvinvointiongelmista. Lastensuojelun sijaishuollossa pyritään vastaamaan lasten ja nuorten tarpeisiin turvallisen kasvuympäristön, hoivan, strukturoidun arjen sekä yksilöllisesti mukautettujen työmenetelmien avulla edistäen heidän kasvuaan, kehitystään ja kokonaisvaltaista hyvinvointiaan.

Opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella mentalisaatioperustaisen työotteen ilmenemistä sijaishuollon arjessa, sen vaikutuksia nuorten hyvinvointiin ja keskeisiin ihmissuhteisiin sekä niitä tekijöitä, jotka edistävät tai vaikeuttavat työotteen juurtumista sijaishuollon toimintaympäristöön. Opinnäytetyö toteutettiin integratiivisena kirjallisuuskatsauksena, jonka aineistoon valikoitui yhdeksän kotimaista julkaisua.

Tuloksista ilmeni, että mentalisaatioperustainen työote näyttäytyy sijaishuollossa luottamuksellisena, sensitiivisenä ja reflektiivisenä vuorovaikutuksena, jossa lapsen kokemukset, tunteet ja osallisuus otetaan aidosti huomioon. Mentalisaatiotyö vahvistaa nuorten tunne-elämää, itsesäätelyä, reflektiivisiä valmiuksia sekä osallisuutta ja toimijuutta turvallisten ja välittävien aikuisten voimauttavien suhteiden kautta edistäen samalla perheen sisäistä kommunikaatiota sekä luottamusta ammattilaisiin. Työskentelyn onnistuminen edellyttää työntekijöiden reflektiivisyyttä, ammatillista osaamista, pitkäjänteistä sitoutumista sekä organisaation ja moniammatillisen verkoston tukea.

Työotteen juurtumista voivat kuitenkin vaikeuttaa rakenteelliset ja resurssihaasteet, kuten suuret asiakasmäärät, työn kuormittavuus, henkilöstön vaihtuvuus, lyhytkestoiset suhteet sekä perheiden monimuotoiset haasteet, jotka voivat heikentää luottamusta ja vuorovaikutuksen laatua.