Puhdistamolietteen hyödyntämisen haasteet nyt ja tulevaisuudessa, 2. raportti
Hällfors, Jimi (2025)
Hällfors, Jimi
Centria-ammattikorkeakoulu
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251031104462
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251031104462
Tiivistelmä
PUHDISTAMOLIETE ON yksi jätehuollon suurimmista ja
monimuotoisimmista sivuvirroista. Se sisältää runsaasti
arvokkaita ravinteita, kuten fosforia ja orgaanista
ainesta. Samalla siihen liittyy haitta-aineriskejä, jotka
tekevät sen hyödyntämisestä haastavaa. Viime
vuosina puhdistamoliete on noussut osaksi laajempaa
keskustelua kiertotalouden yleistyessä sekä ravinteiden
kierrätystä ja omavaraisuutta tavoiteltaessa.
Euroopan unionin ilmasto- ja kiertotaloustavoitteet,
monet tavoiteohjelmat ja uudistuva lainsäädäntö
muuttavat jatkuvasti toimintaympäristöä, jossa
puhdistamolietettä ja siitä valmistettuja tuotteita
käsitellään. Ravinteiden kierrätykseen ja resurssien
talteenottoon kannustetaan jatkuvasti enemmän, mutta
samanaikaisesti lainsäädäntökehys luo monimutkaisia
vaatimuksia ja rajoitteita, jotka hidastavat lietteen
potentiaalin hyödyntämistä.
Puhdistamolietteen hyödyntäminen on sekä
ympäristöpoliittinen, taloudellinen että sosiaalinen
kysymys. Se koskettaa kuntia, vesihuoltolaitoksia,
lainsäätäjiä, maataloussektoria ja kuluttajia. Se
liittyy olennaisesti sekä ravinteiden kierrätykseen
ja energiatehokkuuteen että siihen, miten luomme
hyväksyttävän ja kestävän tavan hyödyntää
yhteiskunnan sivuvirtoja.
Tässä raportissa tarkastellaan EU:n asettamien
tavoitteiden ja nykyisen lainsäädännön välistä suhdetta
puhdistamolietteen hyödyntämisen näkökulmasta.
Tavoitteena on tarkastella keskeisiä törmäyskohtia,
joissa kunnianhimoiset ilmasto- ja kiertotaloustavoitteet
kohtaavat sääntelyn asettamat rajoitteet. Lisäksi
raportissa esitetään ratkaisupolkuja, joiden avulla
puhdistamolietteen hyödyntämistä voidaan edistää.
Raportti on toteutettu osana EU:n osarahoittamaa
Puhdistamolietteen hyödyntämisen haasteet nyt ja
tulevaisuudessa -hanketta.
monimuotoisimmista sivuvirroista. Se sisältää runsaasti
arvokkaita ravinteita, kuten fosforia ja orgaanista
ainesta. Samalla siihen liittyy haitta-aineriskejä, jotka
tekevät sen hyödyntämisestä haastavaa. Viime
vuosina puhdistamoliete on noussut osaksi laajempaa
keskustelua kiertotalouden yleistyessä sekä ravinteiden
kierrätystä ja omavaraisuutta tavoiteltaessa.
Euroopan unionin ilmasto- ja kiertotaloustavoitteet,
monet tavoiteohjelmat ja uudistuva lainsäädäntö
muuttavat jatkuvasti toimintaympäristöä, jossa
puhdistamolietettä ja siitä valmistettuja tuotteita
käsitellään. Ravinteiden kierrätykseen ja resurssien
talteenottoon kannustetaan jatkuvasti enemmän, mutta
samanaikaisesti lainsäädäntökehys luo monimutkaisia
vaatimuksia ja rajoitteita, jotka hidastavat lietteen
potentiaalin hyödyntämistä.
Puhdistamolietteen hyödyntäminen on sekä
ympäristöpoliittinen, taloudellinen että sosiaalinen
kysymys. Se koskettaa kuntia, vesihuoltolaitoksia,
lainsäätäjiä, maataloussektoria ja kuluttajia. Se
liittyy olennaisesti sekä ravinteiden kierrätykseen
ja energiatehokkuuteen että siihen, miten luomme
hyväksyttävän ja kestävän tavan hyödyntää
yhteiskunnan sivuvirtoja.
Tässä raportissa tarkastellaan EU:n asettamien
tavoitteiden ja nykyisen lainsäädännön välistä suhdetta
puhdistamolietteen hyödyntämisen näkökulmasta.
Tavoitteena on tarkastella keskeisiä törmäyskohtia,
joissa kunnianhimoiset ilmasto- ja kiertotaloustavoitteet
kohtaavat sääntelyn asettamat rajoitteet. Lisäksi
raportissa esitetään ratkaisupolkuja, joiden avulla
puhdistamolietteen hyödyntämistä voidaan edistää.
Raportti on toteutettu osana EU:n osarahoittamaa
Puhdistamolietteen hyödyntämisen haasteet nyt ja
tulevaisuudessa -hanketta.
