Palaute peruskoulun opettajan ammatillisessa kehittymisessä

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia palautetta osana peruskoulun opettajan ammatillista oppimista ja kehittymistä. Opinnäytetyöllä ei ollut toimeksiantajaa, vaan tutkimuksella tavoiteltiin yleisen ymmärryksen lisäämistä tutkimusaiheesta. Tutkimuksen taustalla vaikutti opinnäytetyöntekijän henkilökohtainen kiinnostus tutkimuksen aiheeseen kuin myös ajankohtainen julkinen keskustelu opetusalan muutoksista ja haasteista.

Teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään palautteen käsitettä ja sen eri elementtejä, palautekulttuuria, arviointia osana peruskoulun toimintakulttuuria sekä kasvatus- ja koulutusalan johtajuutta ja erityisesti siihen liittyvää pedagogista johtajuutta. Teoreettiseen viitekehykseen pyrittiin tuomaan mukaan ne käsitteet ja aihealueet, joita tutkimuskysymysten aiheet käsittelevät ja jotka nähtiin merkittävinä asioina ammatillisen kehittymisen mahdollistavan palautteen näkökulmasta katsottuna.

Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena. Aineistonhankintamenetelmänä hyödynnettiin puolistrukturoituja teemahaastatteluita. Tutkimushaastatteluiden avulla pyrittiin lisäämään ymmärrystä ja tuottamaan syvällistä ja yksityiskohtaista tietoa palautteesta peruskoulun opettajan kehittymisen näkökulmasta. Haastatteluita toteutettiin yhteensä kuusi kappaletta toukokuussa 2025. Haastateltavat valittiin tutkimukseen harkitusti ottaen huomioon haastateltavien työhistoria – haastateltaviksi pyrittiin valitsemaan opettajan uran eri vaiheissa olevia henkilöitä sekä erilaisissa kouluissa työskennelleitä opettajia. Haastatteluaineisto litteroitiin ja analysoitiin teemoittelua hyödyntäen. Aineisto teemoiteltiin kolmeen teemaryppääseen pohjautuen kolmeen tutkimuskysymykseen ja näiden teemaryppäiden alle muodostuneisiin alateemoihin.

Tutkimushaastatteluiden perusteella keskeisiksi löydöksiksi nousivat opettajien tarve saada tarkoituksenmukaista ja rakentavaa palautetta kohteliaan positiivisen vahvistamisen rinnalle, peruskoulujen työyhteisöissä vallitseva palauteköyhyys, sekä se, että palaute ja palautekulttuuri tulisi olla koko kouluyhteisön yhteinen asia. Positiivista vahvistamista nähtiin työyhteisöissä tällä hetkellä olevan jonkin verran, mutta konkreettista, rakentavaa ja eteenpäin vievää palautetta moni haastateltava koki saaneensa opettajaksi valmistumisensa jälkeen hyvin vähän ja senkin lähinnä itse sitä pyytämällä. Opettajien pedagogisen osaamisen näkyvä johtaminen nähtiin vähäiseksi ja opettajan mahdollinen kehittyminen nähtiin olevan täysin opettajan omalla vastuulla. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että palautekulttuurin muutos vaatisi paljon työtä niin vallitsevien asenteiden kuin palautekulttuurin struktuurien suhteen sekä nykyistä vahvemman osaamisen johtamisen. Palautekulttuurin muutoksen tulisi olla koko kouluyhteisön yhteinen asia.