20–30-vuotiaiden asuntosijoituskäyttäytyminen koko Suomessa ja siihen vaikuttavat kognitiiviset harhat ja heuristiikat
Hosseini, Sara (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025103126841
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025103126841
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin 20–3-vuotiaiden asuntosijoituskäyttäytymistä ja siihen vaikuttavia kognitiivisia harhoja ja heuristiikoita. Tavoitteena oli selvittää miten psykologia voi vaikuttaa asuntosijoittajan päätöksentekoon. Tässä opinnäytetyössä kysyttiin 20–30-vuotiaiden asuntosijoittajien mielipiteitä teemahaastattelun avulla. Tutkimusongelmana opinnäytetyössä oli selvittää, miten nuoret asuntosijoittajat käyttäytyivät asuntosijoittamisessa. Tutkimuksen alakysymykset olivat seuraavat: miten tunteet vaikuttavat asuntosijoitusvalintoihin, miten harhat vaikuttavat asuntosijoittajan minäkuvaan ja miten riskinsietokyky näkyy asuntosijoittamisessa.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusstrategiaa käyttäen. Tutkimuksessa käytettiin teemahaastattelu. Teemahaastattelussa kysyttiin viiden yksityisen asuntosijoittajan mielipiteitä omista asuntosijoituskäyttäytymisestä. Haastateltavien ikäluokka oli 20–30 vuotta. Tavoitteena oli syventyä omiin sijoituspäätöksiin psykologian näkökulmasta.
Tutkimuksen tietoperustassa lähdettiin käsittelemään sijoituskäyttäytymisen keskeisimpiä määritelmiä luotettavia lähteitä hyödyntäen. Lähteet antoivat hyvän ymmärryksen aiheesta ja aiemmin tehdyistä tutkimuksista. Työssä keskityttiin kognitiivisiin harhoihin ja heuristiikkoihin. Tämän jälkeen siirryttiin asuntosijoittamisen strategioihin, riskeihin, tuottoon, rahoitukseen ja verotukseen. Tutkimuksen lopussa toteutettiin teemahaastattelut asuntosijoittajien kanssa sähköpostin kautta.
Haastatteluista saadut tulokset olivat pääosin samanlaisia mukaan lukien pieniä poikkeuksia. Yleisimmät mainitut kognitiiviset harhat olivat liiallinen itsevarmuus, ankkurointiharha ja tappiokammo. Kaikki haastateltavat olivat tietoisia tunteiden vaikutuksesta omiin asuntosijoituspäätöksiinsä, mutta osasivat silti toimia analyyttisesti ja rationaalisesti. Kaikki olivat myös tehneet irrationaalisia virheitä. Haastateltavista saatiin hyviä kehittämiskeinoja asuntosijoittajille.
Lopuksi pohdinnassa tarkasteltiin tutkimuksen suoritusta johdonmukaisesti. Tutkimuksen tekijä arvioi omaa työtään ja tutkimuksen luotettavuutta.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusstrategiaa käyttäen. Tutkimuksessa käytettiin teemahaastattelu. Teemahaastattelussa kysyttiin viiden yksityisen asuntosijoittajan mielipiteitä omista asuntosijoituskäyttäytymisestä. Haastateltavien ikäluokka oli 20–30 vuotta. Tavoitteena oli syventyä omiin sijoituspäätöksiin psykologian näkökulmasta.
Tutkimuksen tietoperustassa lähdettiin käsittelemään sijoituskäyttäytymisen keskeisimpiä määritelmiä luotettavia lähteitä hyödyntäen. Lähteet antoivat hyvän ymmärryksen aiheesta ja aiemmin tehdyistä tutkimuksista. Työssä keskityttiin kognitiivisiin harhoihin ja heuristiikkoihin. Tämän jälkeen siirryttiin asuntosijoittamisen strategioihin, riskeihin, tuottoon, rahoitukseen ja verotukseen. Tutkimuksen lopussa toteutettiin teemahaastattelut asuntosijoittajien kanssa sähköpostin kautta.
Haastatteluista saadut tulokset olivat pääosin samanlaisia mukaan lukien pieniä poikkeuksia. Yleisimmät mainitut kognitiiviset harhat olivat liiallinen itsevarmuus, ankkurointiharha ja tappiokammo. Kaikki haastateltavat olivat tietoisia tunteiden vaikutuksesta omiin asuntosijoituspäätöksiinsä, mutta osasivat silti toimia analyyttisesti ja rationaalisesti. Kaikki olivat myös tehneet irrationaalisia virheitä. Haastateltavista saatiin hyviä kehittämiskeinoja asuntosijoittajille.
Lopuksi pohdinnassa tarkasteltiin tutkimuksen suoritusta johdonmukaisesti. Tutkimuksen tekijä arvioi omaa työtään ja tutkimuksen luotettavuutta.