Etätyön johtaminen esihenkilöiden näkökulmasta: kokemuksia, haasteita ja onnistumisen edellytyksiä ilman fyysistä läsnäoloa
Pajukko, Jenny (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025103126846
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025103126846
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan etäjohtamista esihenkilöiden näkökulmasta. Erityinen painopiste on vuorovaikutuksessa, luottamuksen rakentamisessa, työntekijöiden tukemisessa sekä yhteisöllisyyden luomisessa etätyöympäristössä. Aihe on ajankohtainen, sillä etätyö on vakiintunut osaksi monien organisaatioiden arkea, ja sen myötä myös johtamisen käytännöt ovat muuttuneet pysyvästi. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia käytäntöjä, haasteita ja onnistumisen edellytyksiä esihenkilöt kokevat etäjohtamisessa. Tarkoituksena on tuottaa laadullinen raportti, joka vastaa kysymykseen: miten esihenkilöt kokevat johtamisen ilman fyysistä läsnäoloa etätyöympäristössä?
Teoreettinen viitekehys rakentuu modernin johtamisen, etätyön, vuorovaikutuksen ja yhteisöllisyyden tutkimuksen ympärille. Viitekehys tarjoaa perustan ymmärtää, miten esihenkilö voi tukea tiimiään hajautetussa työympäristössä, jossa fyysinen läsnäolo on vähäistä ja vuorovaikutus tapahtuu pääosin digitaalisin välinein. Tutkimus toteutettiin laadullisena fenomenologisena tutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, jossa käsiteltiin viittä keskeistä teemaa: kommunikointi ja luottamus, suorituskyvyn seuranta, työntekijöiden tukeminen, tiimihenki ja yhteisöllisyys sekä haasteet ja organisaation tuki. Haastatteluihin osallistui seitsemän esihenkilöä kolmelta eri toimialalta. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina Microsoft Teams -alustalla, ja aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin hyödyntäen tekoälyavusteista työkalua.
Tulosten perusteella etäjohtaminen edellyttää esihenkilöltä erityistä herkkyyttä, kykyä tunnistaa yksilöllisiä tarpeita sekä taitoa mukauttaa omaa johtamistyyliään. Luottamus ja avoin viestintä nousivat keskeisiksi onnistuneen etäjohtamisen edellytyksiksi. Suorituskykyä seurattiin läpinäkyvien järjestelmien ja säännöllisen vuorovaikutuksen avulla ilman liiallista kontrollia. Työntekijöiden tukeminen vaati aktiivista otetta hyvinvoinnin seuraamiseen ja kuormituksen tunnistamiseen, sillä etätyössä uupumus voi jäädä helposti huomaamatta. Yhteisöllisyyden rakentaminen koettiin tärkeäksi mutta haastavaksi, erityisesti silloin, kun tiimi on maantieteellisesti hajautunut ja fyysisiä kohtaamisia on harvoin.
Teoreettinen viitekehys rakentuu modernin johtamisen, etätyön, vuorovaikutuksen ja yhteisöllisyyden tutkimuksen ympärille. Viitekehys tarjoaa perustan ymmärtää, miten esihenkilö voi tukea tiimiään hajautetussa työympäristössä, jossa fyysinen läsnäolo on vähäistä ja vuorovaikutus tapahtuu pääosin digitaalisin välinein. Tutkimus toteutettiin laadullisena fenomenologisena tutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, jossa käsiteltiin viittä keskeistä teemaa: kommunikointi ja luottamus, suorituskyvyn seuranta, työntekijöiden tukeminen, tiimihenki ja yhteisöllisyys sekä haasteet ja organisaation tuki. Haastatteluihin osallistui seitsemän esihenkilöä kolmelta eri toimialalta. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina Microsoft Teams -alustalla, ja aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin hyödyntäen tekoälyavusteista työkalua.
Tulosten perusteella etäjohtaminen edellyttää esihenkilöltä erityistä herkkyyttä, kykyä tunnistaa yksilöllisiä tarpeita sekä taitoa mukauttaa omaa johtamistyyliään. Luottamus ja avoin viestintä nousivat keskeisiksi onnistuneen etäjohtamisen edellytyksiksi. Suorituskykyä seurattiin läpinäkyvien järjestelmien ja säännöllisen vuorovaikutuksen avulla ilman liiallista kontrollia. Työntekijöiden tukeminen vaati aktiivista otetta hyvinvoinnin seuraamiseen ja kuormituksen tunnistamiseen, sillä etätyössä uupumus voi jäädä helposti huomaamatta. Yhteisöllisyyden rakentaminen koettiin tärkeäksi mutta haastavaksi, erityisesti silloin, kun tiimi on maantieteellisesti hajautunut ja fyysisiä kohtaamisia on harvoin.