ETÄVASTAANOTOT PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA

Abstract

Suomalaisessa terveydenhuollossa digipalveluiden tarjonta sekä käyttö lisääntyivät koronapandemian myötä merkittävästi. Digipalveluita on käytössä tällä hetkellä sekä perus-, että erikoissairaanhoidon puolella. Digipalveluiden nykytilasta on kuitenkin vielä tässä vaiheessa suhteellisen niukasti tutkimustietoa käytettävissä. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata etävastaanottojen nykytilaa suomalaisessa perusterveydenhuollossa. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä tietoa etävastaanottojen nykytilasta ja tarkastella nykytilan positiivisia puolia sekä mahdollisia haasteita. Nykytilan ja sen eri näkökulmien ymmärtämisen avulla on mahdollista kehittää etävastaan ottopalveluita edelleen. Opinnäytetyö toteutettiin Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkn käyttöön. Työ toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tähän opinnäyte työhön valikoitui 9 tutkimusta aikavälillä 2002–2025, jotka analysoitiin teemoittelun avulla. Opinnäytetyön mukaan etävastaanotot koettiin pääosin positiivisena palvelu muotona. Sen hyötyinä nähtiin mm. kustannustehokkuus, hoitomahdollisuuksien parantuminen muun muassa mahdollisuutena konsultoida erikoissairaan hoitoa videon tai kuvien muodossa, potilastyytyväisyyden kasvu sekä asuin paikasta riippumaton mahdollisuus hoitoon. Haasteina nähtiin haasteet anamneesin otossa, tietotekniset ongelmat sekä potilaan, että hoitohenkilökunnan kannalta sekä terveydenhuollon henkilöstön puutteelliset tietotekniset taidot. Lisäksi etävastaanottoja kykeni käyttämään ainoastaan riittävän teknisen osaamisen omaavat potilaat, joilla oli käytössä etäasiointiin tarvittavat välineet. Tutkimuksissa havaittiin myös naisten käyttäneen terveydenhuollon etäpalveluita miehiä enemmän. Etäyhteyksillä toimivan perusterveydenhuollon alati kasvaessa, muun muassa kustannustehokkuuteen pyrkimisen vuoksi, on tärkeää tietää etävastaanottoon vaikuttavista tekijöistä. Tällöin tulevaisuuden terveydenhuollon suunnittelu on kestävämpää.