Tilintarkastajan ja asiakkaan välisen kommunikoinnin merkitys
Taipalus, Sanna (2025)
Taipalus, Sanna
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025103126835
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025103126835
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää tilintarkastajien kommunikoinnin keinoja sekä mistä asiasisällöistä asiakkaiden kanssa kommunikoidaan ja mahdollisia haasteita kommunikointitilanteissa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella tilintarkastajan ja asiakkaan välistä kommunikoinnin merkitystä tilintarkastajan näkökulmasta. Aihe on ajankohtainen, sillä se on yksi tilintarkastusten laadunvalvonnan painopistealueista (PRH, 2024).
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto on toteutettu teemahaastatteluilla, jossa haastateltiin pk-yrityksiä tarkastavia tilintarkastajia. Tutkimukseen osallistui kymmenen tilintarkastajaa. Tutkimusmenetelmäksi valittiin laadullinen tutkimus, koska tällöin tutkimuksen kohdetta pystyttiin tarkastelemaan syvällisemmin ja haastateltavien kokemuksista saatiin laajemmin tietoa, kun he saivat vapaammin kertoa omasta kokemuksestaan. Aineiston analysointiin valikoitui teemoittelu. Teemoittelulla kyettiin nostamaan esiin olennaiset ja toistuvat asiat.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että kommunikointi on monikanavaista. Kommunikointikanavan valintaan vaikuttivat asiakkaan koko, asiasisältö sekä kiireellisyys. Tärkeimpinä kommunikointikanavina pidettiin sähköpostia ja puhelinta, mutta myös kasvokkain tapahtuvaa kommunikointia suosittiin uuden asiakkaan kohdalla. Tarkastuksen lopussa käytiin läpi keskeiset havainnot sekä johdon että kirjanpitäjän kanssa. Lisäksi tarkastuksen loppuvaiheessa pyydettiin vahvistusilmoituskirje, mahdolliset puuttuvat materiaalit ja varmistettiin, ettei tilikauden aikana ollut tapahtunut merkittäviä muutoksia. Haasteena nousi esille asiakkaan kanssa yhteisen kielen löytäminen, mikä tarkoittaa, että tilintarkastajan ja asiakkaan oli jossain määrin vaikea ymmärtää käsitteitä ja näkökulmia samalla tavalla.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto on toteutettu teemahaastatteluilla, jossa haastateltiin pk-yrityksiä tarkastavia tilintarkastajia. Tutkimukseen osallistui kymmenen tilintarkastajaa. Tutkimusmenetelmäksi valittiin laadullinen tutkimus, koska tällöin tutkimuksen kohdetta pystyttiin tarkastelemaan syvällisemmin ja haastateltavien kokemuksista saatiin laajemmin tietoa, kun he saivat vapaammin kertoa omasta kokemuksestaan. Aineiston analysointiin valikoitui teemoittelu. Teemoittelulla kyettiin nostamaan esiin olennaiset ja toistuvat asiat.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että kommunikointi on monikanavaista. Kommunikointikanavan valintaan vaikuttivat asiakkaan koko, asiasisältö sekä kiireellisyys. Tärkeimpinä kommunikointikanavina pidettiin sähköpostia ja puhelinta, mutta myös kasvokkain tapahtuvaa kommunikointia suosittiin uuden asiakkaan kohdalla. Tarkastuksen lopussa käytiin läpi keskeiset havainnot sekä johdon että kirjanpitäjän kanssa. Lisäksi tarkastuksen loppuvaiheessa pyydettiin vahvistusilmoituskirje, mahdolliset puuttuvat materiaalit ja varmistettiin, ettei tilikauden aikana ollut tapahtunut merkittäviä muutoksia. Haasteena nousi esille asiakkaan kanssa yhteisen kielen löytäminen, mikä tarkoittaa, että tilintarkastajan ja asiakkaan oli jossain määrin vaikea ymmärtää käsitteitä ja näkökulmia samalla tavalla.