”Tiivistäisin niin, että lapsi tulee oikein ymmärretyksi” : laadullinen tutkimus vanhempien tuen ja ohjauksen tarpeista lapsen ohjautuessa toimintaterapia-arvioon
Jyrkinen, Anu (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025110226882
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025110226882
Tiivistelmä
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen kehittämistyössä vahvistetaan toimintaterapiaan ohjattujen lasten vanhemmille suunnattuja varhaisen ohjauksen ja neuvonnan tukipalveluja organisaation ammattilaisten toimesta. Työn tarkoitus oli vahvistaa organisaation ymmärrystä toimintaterapiaan 0–6-vuotiaana ohjautuvien lasten vanhempien ohjauksen ja tuen tarpeista. Tavoitteena oli kerätä tietoa vanhempien kokemuksista ja odotuksista, jotta sitä voidaan hyödyntää kehitettäessä perheiden ohjaustyöhön liittyviä käytäntöjä.
Työ toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Aineisto käsiteltiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Vanhempien ohjauksen ja tuen tarpeita kuvaavat seuraavat teemat: 1) lapsen yksilöllinen tapa toimia arjessa, 2) lähiaikuiset päivähoidossa ja/tai esikoulussa, 3) lapsen asian eteneminen sosiaali- ja terveyspalveluissa, 4) vanhemman rooli oman lapsen asioiden edistäjänä sekä 5) toimintaterapia osana lapsen ja perheen tukiverkostoa.
Keskeisistä tuloksista muodostettiin nykytilan kuvaus ICF-luokitusta hyödyntäen. ICF-luokituksen avulla on kuvattu, mihin lapsen toimintakyvyn osa-alueisiin sekä yksilö- ja ympäristötekijöihin vanhempien keskeiset tuen tarpeet liittyvät. Tulosten avulla konkretisoitiin esimerkkejä siitä, mitä erilaisten tarpeiden huomioiminen voi tarkoittaa käytännön työssä. Lisäksi tulosten avulla tunnistettiin palvelurakenteiden kriittisiä vaiheita, joihin on tarpeen kiinnittää huomiota, kun vahvistetaan perheille suunnattuja palveluja.
Vanhempien yksilöllisten tarpeiden huomioiminen edellyttää kaikki toimintakyvyn eri osa-alueet huomioivaa hoidon tarpeen arviointia sekä joustavaa ohjautumista eri palvelupoluille. Uuden toimintamallin käyttöönotto lasten toimintaterapiapalveluissa voi lisäksi vaatia uusien toiminnallisten arviointikäytänteiden kehittämistä perusterveydenhuollon palveluihin, jotta vanhemmille pystytään tarjoamaan vaikuttavaa ohjausta ja omakuntoutusta ennen arviointi- ja/tai tutkimusjaksojen toteutumista.
Työ toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Aineisto käsiteltiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Vanhempien ohjauksen ja tuen tarpeita kuvaavat seuraavat teemat: 1) lapsen yksilöllinen tapa toimia arjessa, 2) lähiaikuiset päivähoidossa ja/tai esikoulussa, 3) lapsen asian eteneminen sosiaali- ja terveyspalveluissa, 4) vanhemman rooli oman lapsen asioiden edistäjänä sekä 5) toimintaterapia osana lapsen ja perheen tukiverkostoa.
Keskeisistä tuloksista muodostettiin nykytilan kuvaus ICF-luokitusta hyödyntäen. ICF-luokituksen avulla on kuvattu, mihin lapsen toimintakyvyn osa-alueisiin sekä yksilö- ja ympäristötekijöihin vanhempien keskeiset tuen tarpeet liittyvät. Tulosten avulla konkretisoitiin esimerkkejä siitä, mitä erilaisten tarpeiden huomioiminen voi tarkoittaa käytännön työssä. Lisäksi tulosten avulla tunnistettiin palvelurakenteiden kriittisiä vaiheita, joihin on tarpeen kiinnittää huomiota, kun vahvistetaan perheille suunnattuja palveluja.
Vanhempien yksilöllisten tarpeiden huomioiminen edellyttää kaikki toimintakyvyn eri osa-alueet huomioivaa hoidon tarpeen arviointia sekä joustavaa ohjautumista eri palvelupoluille. Uuden toimintamallin käyttöönotto lasten toimintaterapiapalveluissa voi lisäksi vaatia uusien toiminnallisten arviointikäytänteiden kehittämistä perusterveydenhuollon palveluihin, jotta vanhemmille pystytään tarjoamaan vaikuttavaa ohjausta ja omakuntoutusta ennen arviointi- ja/tai tutkimusjaksojen toteutumista.