Maahan muuttaneet Suomessa – hyvinvointivaltion uhka vai ainoa mahdollisuus?
Myrskylä, Pekka; Kainulainen, Sakari (2025)
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-456-5
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-456-5
Tiivistelmä
Millainen suomalainen yhteiskunta olisi tällä hetkellä, mikäli ulkomaalaistaustaisia ei olisi väestössämme?
Suomalaisten maastamuutosta ja alenevasta syntyvyydestä johtuva väestönkehitys on ollut negatiivista jo kauan. Neljännes väestöstä on nyt eläkkeellä ja neljä kymmenestä on enää töissä. Työikäisten määrä vähenee parilla kymmenellä tuhannella joka vuosi. Tätä vähenevää väestökehitystä ovat korjanneet maahanmuuttajat.
Poliittisesti aihe on tällä hetkellä arka muun muassa siksi, että hallituksessa on maahanmuuttoon hyvin eri tavoin suhtautuvia puolueita. On puuttunut kattava väestötason tilastotarkastelu maahanmuuttajista ja heidän maksamistaan veroista ja saaduista tulonsiirroista.
Tässä raportissa tarkastellaan tilastojen pohjalta vieraskielisen väestön ja kotimaisia kieliä puhuvien työllistymistä, heidän maksamiaan veroja ja tulonsiirtoja. Aineisto kattaa koko maassa vakinaisesti asuvan väestön vuoden 2024 lopussa. Kaikista henkilöistä on käytössä vuosittaisen työssäkäyntitilaston toiminta- ja työssäkäyntitiedot sekä väestörekisterin demografiset tiedot ja äidinkielitiedot. Lisäksi kaikista henkilöistä on tulo- ja tulonsiirtotiedot vuoden 2023 verotuksesta. Kaikki ei-veronalaiset tulotiedot, kuten toimeentulotuet ja lapsilisät, on otettu aineistoon Kansaneläkelaitokselta.
Vertailut osoittavat, että maahanmuuttajat eivät ole julkistaloudellinen rasite, vaan päinvastoin – erityisesti työllisinä he tuottavat enemmän kuin kuluttavat. Työllisyysaste ja aktiivisuusosuus ovat vieraskielisillä suuremmat kuin kotimaisia kieliä puhuvilla. Vieraskielisen väestön osuus on Suomessa noin kymmenen prosenttia, mutta heidän osuutensa tulonsiirroista on viisi prosenttia.
Suomalaisten maastamuutosta ja alenevasta syntyvyydestä johtuva väestönkehitys on ollut negatiivista jo kauan. Neljännes väestöstä on nyt eläkkeellä ja neljä kymmenestä on enää töissä. Työikäisten määrä vähenee parilla kymmenellä tuhannella joka vuosi. Tätä vähenevää väestökehitystä ovat korjanneet maahanmuuttajat.
Poliittisesti aihe on tällä hetkellä arka muun muassa siksi, että hallituksessa on maahanmuuttoon hyvin eri tavoin suhtautuvia puolueita. On puuttunut kattava väestötason tilastotarkastelu maahanmuuttajista ja heidän maksamistaan veroista ja saaduista tulonsiirroista.
Tässä raportissa tarkastellaan tilastojen pohjalta vieraskielisen väestön ja kotimaisia kieliä puhuvien työllistymistä, heidän maksamiaan veroja ja tulonsiirtoja. Aineisto kattaa koko maassa vakinaisesti asuvan väestön vuoden 2024 lopussa. Kaikista henkilöistä on käytössä vuosittaisen työssäkäyntitilaston toiminta- ja työssäkäyntitiedot sekä väestörekisterin demografiset tiedot ja äidinkielitiedot. Lisäksi kaikista henkilöistä on tulo- ja tulonsiirtotiedot vuoden 2023 verotuksesta. Kaikki ei-veronalaiset tulotiedot, kuten toimeentulotuet ja lapsilisät, on otettu aineistoon Kansaneläkelaitokselta.
Vertailut osoittavat, että maahanmuuttajat eivät ole julkistaloudellinen rasite, vaan päinvastoin – erityisesti työllisinä he tuottavat enemmän kuin kuluttavat. Työllisyysaste ja aktiivisuusosuus ovat vieraskielisillä suuremmat kuin kotimaisia kieliä puhuvilla. Vieraskielisen väestön osuus on Suomessa noin kymmenen prosenttia, mutta heidän osuutensa tulonsiirroista on viisi prosenttia.
Viittaaminen
Myrskylä, P., & Kainulainen, S. (2025). Maahan muuttaneet Suomessa – hyvinvointivaltion uhka vai ainoa mahdollisuus? (Diak Puheenvuoro 53). Diakonia-ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-456-5