"Raivolla rahaa": ragebaittaamisen logiikka mediassa
Koljonen, Ada (2025)
Koljonen, Ada
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025110326960
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025110326960
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä on tarkasteltu rage bai -ilmiötä sen määritelmän, keinojen ja tehokkuuden sekä vaikutusten näkökulmasta. Rage bait on verkossa julkaistavaa sisältöä, jonka tarkoituksena on aiheuttaa voimakkaita reaktioita käyttäjissä. Klikkaukset, näkyvyys tai taloudellinen hyöty ovat usein motivaation lähteitä tälle vihaa ja provosointia aiheuttavalle toiminnalle.
Tekstissä verrataan rage baittaamista esimerkiksi trollaamiseen ja clickbaitiin, mutta se on kuitenkin täysin oma strategiansa, jossa tavoitteena on laajalle leviävä tunneperäinen reaktio. Käytännössä rage bait voi ilmentyä otsikon, meemin, kommentin tai esimerkiksi videon muodossa. Sosiaalisen median algoritmit vahvistavat sen toimintaa.
Algoritmit ovat suunniteltu niin, että ihmisten ollessa paljon vuorovaikutuksessa tietyn sisällön kanssa, nousee tämä sisältö yhä useamman nähtäville. Neutraali keskustelu ei usein aiheuta äärimmäisiä reaktioita, joten rage baitin alle ”hukkuminen” on nykypäivän mediakulttuurissa hyvin todennäköistä.
Vaikka tekstissä mainitaankin, että rage bait -termiä käytetään paljon myös kevyemmissä konteksteissa sen trendikkyyden ja ajankohtaisuuden vuoksi, ei se ole ilmiönä pelkästään harmiton ja viihteellinen. Pahimmassa tapauksessa se voi toimia polarisaation lähteenä ja vääristää käsitystä yhteiskunnallisesti merkittävien keskusteluiden aiheista. Vaikutukset keskustelun laadulle ovat merkittäviä.
Eri alustat ja kohderyhmät käydään työssä myös läpi esimerkein. Rage baitin harjoittaminen on mahdollista niin monissa muodoissa, mutta myös useilla eri alustoilla uutismedioissa ja sosiaalisessa mediassa. Rage baitata voi kaikkia, mutta kohderyhmän hyvällä tuntemisella se onnistuu entistä paremmin. Facebook on rage bait -alustana hyvin erilainen verrattuna esimerkiksi viestipalvelu X:ään. Sosiaalisen median palvelu TikTokin ragebait-taktiikoita käytetään havainnollistavana esimerkkinä.
Teksti käy läpi myös yksilön ja alustan vastuuta sekä tarjoaa ratkaisuja. Rage baitin leviämistä ei voida täysin estää, mutta esimerkiksi hyvän medialukutaidon opettamisesta kouluissa ja muualla on positiivista vaikutusta. Euroopan Unionin Digital Services Act (DSA) asettaa median alustoille velvoitteita liittyen haitallisen sisällön tunnistamiseen ja poistamiseen. Tässä myös faktantarkistus ja algoritmien läpinäkyvyyden vahvistaminen omalta osaltaan voisivat vähentää rage bait -sisällön näkyvyyttä.
Tekstissä verrataan rage baittaamista esimerkiksi trollaamiseen ja clickbaitiin, mutta se on kuitenkin täysin oma strategiansa, jossa tavoitteena on laajalle leviävä tunneperäinen reaktio. Käytännössä rage bait voi ilmentyä otsikon, meemin, kommentin tai esimerkiksi videon muodossa. Sosiaalisen median algoritmit vahvistavat sen toimintaa.
Algoritmit ovat suunniteltu niin, että ihmisten ollessa paljon vuorovaikutuksessa tietyn sisällön kanssa, nousee tämä sisältö yhä useamman nähtäville. Neutraali keskustelu ei usein aiheuta äärimmäisiä reaktioita, joten rage baitin alle ”hukkuminen” on nykypäivän mediakulttuurissa hyvin todennäköistä.
Vaikka tekstissä mainitaankin, että rage bait -termiä käytetään paljon myös kevyemmissä konteksteissa sen trendikkyyden ja ajankohtaisuuden vuoksi, ei se ole ilmiönä pelkästään harmiton ja viihteellinen. Pahimmassa tapauksessa se voi toimia polarisaation lähteenä ja vääristää käsitystä yhteiskunnallisesti merkittävien keskusteluiden aiheista. Vaikutukset keskustelun laadulle ovat merkittäviä.
Eri alustat ja kohderyhmät käydään työssä myös läpi esimerkein. Rage baitin harjoittaminen on mahdollista niin monissa muodoissa, mutta myös useilla eri alustoilla uutismedioissa ja sosiaalisessa mediassa. Rage baitata voi kaikkia, mutta kohderyhmän hyvällä tuntemisella se onnistuu entistä paremmin. Facebook on rage bait -alustana hyvin erilainen verrattuna esimerkiksi viestipalvelu X:ään. Sosiaalisen median palvelu TikTokin ragebait-taktiikoita käytetään havainnollistavana esimerkkinä.
Teksti käy läpi myös yksilön ja alustan vastuuta sekä tarjoaa ratkaisuja. Rage baitin leviämistä ei voida täysin estää, mutta esimerkiksi hyvän medialukutaidon opettamisesta kouluissa ja muualla on positiivista vaikutusta. Euroopan Unionin Digital Services Act (DSA) asettaa median alustoille velvoitteita liittyen haitallisen sisällön tunnistamiseen ja poistamiseen. Tässä myös faktantarkistus ja algoritmien läpinäkyvyyden vahvistaminen omalta osaltaan voisivat vähentää rage bait -sisällön näkyvyyttä.
