Neuroinklusiivinen johtaminen : strukturoitu joustavuus avaimena neurokirjon henkilöiden työhyvinvointiin

Abstract

ADHD- ja autismikirjon henkilöt edustavat työelämässä merkittävää potentiaalia, mutta he kohtaavat usein rakenteellisia esteitä ja kuormittavaa painetta sopeutua neurotyypillisten toimintatapoihin. Opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella neuroinklusiivista johtamista ja analysoida asiantuntijatehtävissä toimivien neurokirjon henkilöiden kokemuksia joustavien työjärjestelyjen merkityksestä työhyvinvoinnille. Työn tarkoituksena oli tuottaa tulosten pohjalta konkreettinen opas esihenkilöille psykologisesti turvallisten ja inklusiivisten työyhteisöjen rakentamisen tueksi. Teoreettisina viitekehyksinä sovellettiin työn vaatimusten ja voimavarojen (JD-R) mallia sekä itseohjautuvuusteoriaa (SDT). Työ toteutettiin toimeksiantona Mindlock Valmennuskeskus Oy:lle.

Tutkimusaineisto kerättiin kesällä 2025 anonyymillä, monimenetelmällisellä verkkokyselyllä (N=265). Aineiston laadullinen osuus analysoitiin teemoittelevalla sisällönanalyysillä, ja määrällistä dataa tarkasteltiin kuvailevin tilastomenetelmin. Tutkimusprosessissa noudatettiin johdonmukaisesti Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) hyvän tieteellisen käytännön ohjeistusta (2023).

Tutkimustulokset osoittivat, että joustavuus on neurokirjon henkilöille työhyvinvoinnin kannalta kriittinen edellytys, sillä se vähentää koettua aisti- ja sosiaalista kuormitusta. Samalla korostui, että autonomia ilman selkeitä rakenteita saattoi lisätä ahdistusta, mikä nosti esiin strukturoidun joustavuuden keskeisen merkityksen. Esihenkilön rooli nousi avainasemaan: empaattinen ja luottamukseen perustuva johtaminen tuki hyvinvointia, kun taas ymmärryksen puute ja epäselvä viestintä olivat merkittäviä kuormitustekijöitä. Avoimuus omista piirteistä osoittautui haastavaksi, sillä vain 37 % vastaajista oli kertonut niistä esihenkilölleen. Tästä huolimatta vastaajat tunnistivat itsellään merkittäviä vahvuuksia, kuten luovuutta, hyperfokusta ja analyyttistä tarkkuutta.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että neurokirjon henkilöiden potentiaali jää hyödyntämättä ensisijaisesti työelämän neuronormatiivisten rakenteiden, ei yksilön ominaisuuksien vuoksi. Neuroinklusiivinen johtaminen purkaa näitä esteitä luomalla psykologista turvallisuutta, tunnistamalla yksilöllisiä tarpeita sekä tarjoamalla tukea ja ymmärrystä. Avainasemassa ovat strukturoidut ja joustavat työjärjestelyt sekä selkeä ja ennakoitava viestintä.

The objective of this thesis was to examine how neuroinclusive leadership and flexible work arrangements can support the well-being of neurodivergent employees in expert roles. The aim was to identify practices that reduce strain and to provide guidance for supervisors. The theoretical framework was based on the Job Demands-Resources model and Self-Determination Theory. The work was commissioned by Mindlock Valmennuskeskus Oy.

The data were collected in summer 2025 through an anonymous online survey that combined qualitative and quantitative methods (N=265). The qualitative material was analysed with thematic content analysis, and the quantitative data with descriptive statistics.

The results showed that flexibility alleviated sensory and social stressors, while autonomy without structure could increase anxiety. Empathetic leadership, clear communication and trust were reported as central resources, whereas lack of understanding and ambiguity caused stress. Respondents also identified strengths such as creativity, hyperfocus and analytical ability.

The findings indicate that neurodivergent potential is still underutilised due to neuronormative structures. Neuroinclusive leadership requires structured flexibility, predictable communication and genuine support. The practical outcome was a supervisor’s guide for building inclusive and sustainable work communities.