Työhyvinvoinnin edistäminen kohdeyksikössä
Koskenoja, Irene (2025)
Koskenoja, Irene
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025110426988
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025110426988
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa kohdeyksikön työhyvinvoinnin nykytilaa, selvittää mahdollisia keinoja työhyvinvoinnin edistämiseksi sekä toteuttaa joitakin yhteistyötä ja ilmapiiriä parantavia luovia ja toiminnallisia menetelmiä. Tavoitteena oli luoda työkalu, jonka avulla työyhteisö voi jatkossa kehittää ja ylläpitää työyhteisön työhyvinvointia. Opinnäytetyön idea syntyi suoraan työelämästä, ja opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Varsinais-Suomen hyvinvointialueeseen kuuluvan sosiaalialan kohdeyksikön kanssa. Kohdeyksikössä oli tarve edistää työyhteisön työhyvinvointia erityisesti yhteistyön ja työilmapiirin näkökulmista. Kohdeyksikkö on pienehkö sosiaalialan yksikkö. Anonyymisyyden vuoksi opinnäytetyössä ei mainita yksikön nimeä, vaan siitä käytetään sanaa kohdeyksikkö.
Opinnäytetyön teoriaosuus koostuu työhyvinvoinnista kertovasta kirjallisuudesta ja joistakin sähköisistä lähteistä. Tutkimusmenetelmä oli osin kvalitatiivinen eli laadullinen ja osittain toiminnallinen. Nykytilaa kartoitettiin Varsinais-Suomen hyvinvointialueen yhteisestä vuosittain teetettävästä työhyvinvointikyselystä sekä työpajatyyppisesti kerätyistä työyhteisön jäsenten omista ajatuksista. Työpajamenetelmän avulla pohdittiin työhyvinvoinnin nykytilan lisäksi tavoitteita ja toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi. Tulosten pohjalta kohdeyksikköön laadittiin yhdessä työyhteisön kanssa työhyvinvointisuunnitelma ja sen rinnalle työhyvinvoinnin vuosikellot vuosille 2025 ja 2026.
Työhyvinvointisuunnitelman ja vuosikellojen lisäksi työyhteisössä toteutettiin joitakin toiminnallisia aktiviteettejä, joiden tarkoitus oli parantaa työyhteisön ilmapiiriä ja yhteistyötä. Työyhteisö osallistui näihin kiitettävän hyvin, ja palutteiden perusteella niistä oli osittain myös hyötyä ilmapiirin parantumisen näkökulmasta. Työhyvinvointisuunnitelman toteuttamista varten yksikköön on nimetty vastuuhenkilöt ja suunnitelmaa arvioidaan jatkossa puolivuosittain. Varsinais-Suomen hyvinvointialueen vuosittain teettämästä työhyvinvointikyselystä saatujen tulosten pohjalta suunnitelmaa on tarkoitus päivittää vuosittain.
Opinnäytetyön teoriaosuus koostuu työhyvinvoinnista kertovasta kirjallisuudesta ja joistakin sähköisistä lähteistä. Tutkimusmenetelmä oli osin kvalitatiivinen eli laadullinen ja osittain toiminnallinen. Nykytilaa kartoitettiin Varsinais-Suomen hyvinvointialueen yhteisestä vuosittain teetettävästä työhyvinvointikyselystä sekä työpajatyyppisesti kerätyistä työyhteisön jäsenten omista ajatuksista. Työpajamenetelmän avulla pohdittiin työhyvinvoinnin nykytilan lisäksi tavoitteita ja toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi. Tulosten pohjalta kohdeyksikköön laadittiin yhdessä työyhteisön kanssa työhyvinvointisuunnitelma ja sen rinnalle työhyvinvoinnin vuosikellot vuosille 2025 ja 2026.
Työhyvinvointisuunnitelman ja vuosikellojen lisäksi työyhteisössä toteutettiin joitakin toiminnallisia aktiviteettejä, joiden tarkoitus oli parantaa työyhteisön ilmapiiriä ja yhteistyötä. Työyhteisö osallistui näihin kiitettävän hyvin, ja palutteiden perusteella niistä oli osittain myös hyötyä ilmapiirin parantumisen näkökulmasta. Työhyvinvointisuunnitelman toteuttamista varten yksikköön on nimetty vastuuhenkilöt ja suunnitelmaa arvioidaan jatkossa puolivuosittain. Varsinais-Suomen hyvinvointialueen vuosittain teettämästä työhyvinvointikyselystä saatujen tulosten pohjalta suunnitelmaa on tarkoitus päivittää vuosittain.
