Stimulaatiohoitoa saavien Parkinson-potilaiden kokemuksia elämänlaadusta
Kankkunen, Nelli (2015)
Kankkunen, Nelli
Tampereen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504295473
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504295473
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata stimulaatiohoitoa saavien Parkinson-potilaiden kokemuksia elämänlaadustaan ennen ja jälkeen hoidon aloituksen tämänhetkisestä tilanteesta käsin. Tavoitteena oli kehittää stimulaatiohoitoa alueellisesti ja kansallisesti tuomalla stimulaatiohoitoa saavien Parkinson-potilaiden ääntä esille. Opinnäytetyötä varten haastateltiin kolmea stimulaatiohoitoa saavaa potilasta. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.
Potilaat kuvasivat elämänlaatuaan motivaationa oman hoidon hallintaan, elämänlaatua vahvistavilla muutoksilla ja heikentävillä tekijöillä sekä jaksamista edistävillä tekijöillä. Motivaatiota oman hoidon hallintaan lisäsivät epämieluisa tilanne ja kiinnostus stimulaatiohoitovaihtoehdosta. Elämänlaatua vahvistivat stimulaatiohoidon alettua monien oireiden helpottuminen, parantunut toimintakyky ja lääkityksen väheneminen. Elämänlaatua heikentäviksi tekijöiksi stimulaatiohoidon aikana kuvattiin haittaavat oireet, rajoitukset arjessa, raskas säätöjenhakuaika, riittämätön asiantuntijatuki, lääkehoitotasapainon löytymisen vaikeus ja rajoitettu mahdollisuus vaikuttaa omaan hoitoon. Tämänhetkistä jaksamista edisti taito tehdä itsenäisesti säätöjä, oma päätäntävalta, omaan vointiin vaikuttaminen, hoitohenkilökunnan sekä läheisten antama tuki, arjessa hyvin pärjääminen ja tyytyväisyys stimulaatiohoitoon.
Potilaat kokivat elämänlaatunsa parantuneen stimulaatiohoidon myötä kohtaamistaan ongelmista huolimatta. Opinnäytetyön tulokset tukevat aiempaa kvantitatiivista tutkimustietoa stimulaattoripotilaiden elämänlaadusta. Nyt saatuja kvalitatiivisia tuloksia voidaan hyödyntää stimulaatiohoidon kehittämisessä ja potilasohjauksessa.
Potilaat kuvasivat elämänlaatuaan motivaationa oman hoidon hallintaan, elämänlaatua vahvistavilla muutoksilla ja heikentävillä tekijöillä sekä jaksamista edistävillä tekijöillä. Motivaatiota oman hoidon hallintaan lisäsivät epämieluisa tilanne ja kiinnostus stimulaatiohoitovaihtoehdosta. Elämänlaatua vahvistivat stimulaatiohoidon alettua monien oireiden helpottuminen, parantunut toimintakyky ja lääkityksen väheneminen. Elämänlaatua heikentäviksi tekijöiksi stimulaatiohoidon aikana kuvattiin haittaavat oireet, rajoitukset arjessa, raskas säätöjenhakuaika, riittämätön asiantuntijatuki, lääkehoitotasapainon löytymisen vaikeus ja rajoitettu mahdollisuus vaikuttaa omaan hoitoon. Tämänhetkistä jaksamista edisti taito tehdä itsenäisesti säätöjä, oma päätäntävalta, omaan vointiin vaikuttaminen, hoitohenkilökunnan sekä läheisten antama tuki, arjessa hyvin pärjääminen ja tyytyväisyys stimulaatiohoitoon.
Potilaat kokivat elämänlaatunsa parantuneen stimulaatiohoidon myötä kohtaamistaan ongelmista huolimatta. Opinnäytetyön tulokset tukevat aiempaa kvantitatiivista tutkimustietoa stimulaattoripotilaiden elämänlaadusta. Nyt saatuja kvalitatiivisia tuloksia voidaan hyödyntää stimulaatiohoidon kehittämisessä ja potilasohjauksessa.