Digitaalisen markkinoinnin kehittäminen ammatillisen koulutuksen hankkeessa: Rekrytointi koulutukseen
Mäki-Antti, Mari (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025110527098
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025110527098
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin digitaalisen markkinoinnin hyödyntämistä hankeviestinnässä. Työ oli laadullinen tapaustutkimus, jonka tavoitteena oli tuottaa käytännönläheisiä suosituksia viestinnän suunnitteluun, digitaalisen markkinoinnin toteutukseen ja arviointiin. Taustalla vaikutti tarve kehittää digitaalisen markkinoinnin suunnitelmallista käyttöä toimeksiantajan hankkeissa, kun tavoitteena on rekrytointi koulutukseen.
Työn teoreettinen viitekehys käsittelee hankeviestintää ja digitaalista markkinointia. Siinä tarkastellaan hankeviestinnän elinkaarta, erityisesti toteutusvaihetta ja siihen soveltuvia digitaalisen markkinoinnin menetelmiä, kuten verkkosivuja, markkinointia sosiaalisessa mediassa, sisältömarkkinointia, asiakkuusmarkkinointia sekä maksullista mainontaa. Tutkimusmenetelminä käytettiin teemahaastatteluja, joita täydennettiin valikoitujen hankemateriaalien tarkastelulla. Aineisto analysoitiin induktiivisesti, ja sen pohjalta muodostettiin kokonaiskuva hankkeiden viestinnän käytännöistä ja kehittämistarpeista.
Tutkimus tuo esiin kolme rekrytointipolkua koulutuksiin – sisäisen, verkostoa hyödyntävän ja ulkoisen – sekä analysoi niiden tehokkuutta kanavien ja sisältöjen näkökulmasta. Johtopäätöksissä korostuu viestinnän suunnitelmallisuuden ja kohdentamisen kehittäminen, digitaalisten kanavien ja sisältömarkkinoinnin tehokkaampi hyödyntäminen sekä datan ja mittaamisen merkityksen vahvistaminen. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin kehittämistarpeita hakukoneoptimoinnin, asiakkuusmarkkinoinnin, sosiaalisen median markkinoinnin ja konversiokampanjoinnin osalta.
Suositukset sisältävät konkreettisia toimenpiteitä viestinnän suunnitteluun, digitaalisen markkinoinnin menetelmien hyödyntämiseen sekä viestinnän mittaamiseen ja arviointiin. Opinnäytetyö korostaa viestinnän suunnitelmallisuutta, monikanavaisuutta ja kohderyhmälähtöisyyttä. Se tarjoaa arvokkaan työkalun hankkeiden viestinnän kehittämiseen sekä sisäisille että ulkoisille kohderyhmille ja on sovellettavissa myös muihin organisaatioihin ja hankkeisiin. This thesis examined the utilisation of digital marketing in project communication. The study was a qualitative case study, with the objective providing practical recommendations for communication planning, digital marketing implementation, and the evaluation of communication activities. The purpose of the work was to develop the systematic use of digital marketing in the commissioner’s projects, particularly when the aim is to recruit participants for training.
The theoretical framework addressed project communication and digital marketing. It explored the life cycle of project communication and reviewed applicable digital marketing methods, including websites, social media marketing, content marketing, customer marketing, and paid advertising. The survey data were collected through semi-structured interviews, complemented by the examination of selected project materials. The data were analysed inductively to form a comprehensive overview of current practices and development needs in project communication.
The study identified three recruitment pathways for training programmes: internal, network-based, and external, and analysed their effectiveness in terms of both communication channels and content. The conclusions highlighted the importance of enhancing the planning and targeting of communication, the more effective use of digital channels and content marketing, and strengthening the role of data and measurement. In addition, the study produced observations related to search engine optimisation, customer and social media marketing, and conversion campaigns.
The recommendations included concrete measures for communication planning, the application of digital marketing methods, and the measurement and evaluation of communication. The thesis emphasised systematic communication, multichannel approaches, and audience orientation. It provided a valuable tool for improving project communication for both internal and external target groups and can also be applied in other organisations and projects.
Työn teoreettinen viitekehys käsittelee hankeviestintää ja digitaalista markkinointia. Siinä tarkastellaan hankeviestinnän elinkaarta, erityisesti toteutusvaihetta ja siihen soveltuvia digitaalisen markkinoinnin menetelmiä, kuten verkkosivuja, markkinointia sosiaalisessa mediassa, sisältömarkkinointia, asiakkuusmarkkinointia sekä maksullista mainontaa. Tutkimusmenetelminä käytettiin teemahaastatteluja, joita täydennettiin valikoitujen hankemateriaalien tarkastelulla. Aineisto analysoitiin induktiivisesti, ja sen pohjalta muodostettiin kokonaiskuva hankkeiden viestinnän käytännöistä ja kehittämistarpeista.
Tutkimus tuo esiin kolme rekrytointipolkua koulutuksiin – sisäisen, verkostoa hyödyntävän ja ulkoisen – sekä analysoi niiden tehokkuutta kanavien ja sisältöjen näkökulmasta. Johtopäätöksissä korostuu viestinnän suunnitelmallisuuden ja kohdentamisen kehittäminen, digitaalisten kanavien ja sisältömarkkinoinnin tehokkaampi hyödyntäminen sekä datan ja mittaamisen merkityksen vahvistaminen. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin kehittämistarpeita hakukoneoptimoinnin, asiakkuusmarkkinoinnin, sosiaalisen median markkinoinnin ja konversiokampanjoinnin osalta.
Suositukset sisältävät konkreettisia toimenpiteitä viestinnän suunnitteluun, digitaalisen markkinoinnin menetelmien hyödyntämiseen sekä viestinnän mittaamiseen ja arviointiin. Opinnäytetyö korostaa viestinnän suunnitelmallisuutta, monikanavaisuutta ja kohderyhmälähtöisyyttä. Se tarjoaa arvokkaan työkalun hankkeiden viestinnän kehittämiseen sekä sisäisille että ulkoisille kohderyhmille ja on sovellettavissa myös muihin organisaatioihin ja hankkeisiin.
The theoretical framework addressed project communication and digital marketing. It explored the life cycle of project communication and reviewed applicable digital marketing methods, including websites, social media marketing, content marketing, customer marketing, and paid advertising. The survey data were collected through semi-structured interviews, complemented by the examination of selected project materials. The data were analysed inductively to form a comprehensive overview of current practices and development needs in project communication.
The study identified three recruitment pathways for training programmes: internal, network-based, and external, and analysed their effectiveness in terms of both communication channels and content. The conclusions highlighted the importance of enhancing the planning and targeting of communication, the more effective use of digital channels and content marketing, and strengthening the role of data and measurement. In addition, the study produced observations related to search engine optimisation, customer and social media marketing, and conversion campaigns.
The recommendations included concrete measures for communication planning, the application of digital marketing methods, and the measurement and evaluation of communication. The thesis emphasised systematic communication, multichannel approaches, and audience orientation. It provided a valuable tool for improving project communication for both internal and external target groups and can also be applied in other organisations and projects.