Betonirakenteen geometrinen epälineaarisuus : eri menetelmiä
Mäkitalo, Mikko (2025)
Mäkitalo, Mikko
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025110527100
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025110527100
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on tehty kehitystehtävänä AFRY Finland Oy:lle. Tässä opinnäytetyössä perehdytään betonirakenteiden suunnitteluun ja mitoitukseen liittyviin ilmiöihin. Tutkittavia ilmiö on geometrinen epälineaarisuus ja voimien aiheuttamat toisen kertaluvun vaikutuksen rakenteessa.
Rakenteiden suunnittelua Euroopassa ohjaa Eurokoodi ja lisäksi kansalliset liitteet. Opinnäytetyössä tutkitaan mitoitukseen ja suunnitteluun liittyvät keskeiset standardit ja määräykset. Eurokoodi on uudistumassa ja toisen sukupolven eurokoodit otetaan käyttöön 2027. Osa uusista Eurokoodeista on julkaistu, mutta vielä ilman kansallisia liitteitä ja niitä ei saa vielä käyttää. Tässä työssä tarkastellaan toisen kertaluvun vaikutusten osalta ensimmäisen ja toisen sukupolven eurokoodin keskeisimmät muutokset.
Työssä käsitellään rakenteen stabiiliutta vaakakuormien osalta. Työssä perehdytään betonirakenteisen pilarin ja betonirakenteisen rakennuksen vaaka- ja pystykuormien aiheuttamaan geometriseen epälineaarisuuteen eli toisen kertaluvun vaikutuksiin. Geometrinen epälineaarisuus syntyy, kun vaakakuormasta aiheutuva siirtymätila aiheuttaa vaikuttavista pystykuormista syntyvää lisärasitusta rakenteelle. Teoriatausta tutkimukselle on haettu eurokoodista ja muusta tekniikan kirjallisuudesta. Myös mitoitusohjelmien manuaalia on käytetty lähdemateriaalina.
Tutkimusosuudessa vertaillaan eri menetelmien vaikutusta rakenteessa ilmeneviin toisen kertaluvun aiheuttamiin rasituksiin. Vertailtavia menetelmiä ovat nimellisen jäykkyyden menetelmä, nimellisen kaarevuuden menetelmä, suunnitteluohjelmistojen käyttämä PΔ-menetelmä ja SFS-EN 1992-1-1 Liitteen H mukainen menetelmä. Nimellisen kaarevuuden menetelmä sopii erillispilareille, joten laskelmat suoritettiin sen osalta vain pilarille ja nimellisen jäykkyyden ja nimellisen kaarevuuden menetelmillä molemmille rakenteille. Liitteen H menetelmä sopii monimuotoisille rakenteille ja tässä työssä sitä käytettiin suorakaiteen muotoiseen betonielementti rakennukseen. Vaakasuuntaisia rasituksia rakenteelle aiheuttaa myös mittaepätarkkuudet, joita tässä työssä on käsitelty edellä mainittujen rakenteiden osalta.
Lopuksi pohdintaosuudessa käydään läpi tuloksia ja niihin vaikuttavia seikkoja. Pohdinnassa lisäksi esitetään mahdollisia jatkokehityskohteita ja pohditaan opinnäytteen hyötyjä jatkossa.
Rakenteiden suunnittelua Euroopassa ohjaa Eurokoodi ja lisäksi kansalliset liitteet. Opinnäytetyössä tutkitaan mitoitukseen ja suunnitteluun liittyvät keskeiset standardit ja määräykset. Eurokoodi on uudistumassa ja toisen sukupolven eurokoodit otetaan käyttöön 2027. Osa uusista Eurokoodeista on julkaistu, mutta vielä ilman kansallisia liitteitä ja niitä ei saa vielä käyttää. Tässä työssä tarkastellaan toisen kertaluvun vaikutusten osalta ensimmäisen ja toisen sukupolven eurokoodin keskeisimmät muutokset.
Työssä käsitellään rakenteen stabiiliutta vaakakuormien osalta. Työssä perehdytään betonirakenteisen pilarin ja betonirakenteisen rakennuksen vaaka- ja pystykuormien aiheuttamaan geometriseen epälineaarisuuteen eli toisen kertaluvun vaikutuksiin. Geometrinen epälineaarisuus syntyy, kun vaakakuormasta aiheutuva siirtymätila aiheuttaa vaikuttavista pystykuormista syntyvää lisärasitusta rakenteelle. Teoriatausta tutkimukselle on haettu eurokoodista ja muusta tekniikan kirjallisuudesta. Myös mitoitusohjelmien manuaalia on käytetty lähdemateriaalina.
Tutkimusosuudessa vertaillaan eri menetelmien vaikutusta rakenteessa ilmeneviin toisen kertaluvun aiheuttamiin rasituksiin. Vertailtavia menetelmiä ovat nimellisen jäykkyyden menetelmä, nimellisen kaarevuuden menetelmä, suunnitteluohjelmistojen käyttämä PΔ-menetelmä ja SFS-EN 1992-1-1 Liitteen H mukainen menetelmä. Nimellisen kaarevuuden menetelmä sopii erillispilareille, joten laskelmat suoritettiin sen osalta vain pilarille ja nimellisen jäykkyyden ja nimellisen kaarevuuden menetelmillä molemmille rakenteille. Liitteen H menetelmä sopii monimuotoisille rakenteille ja tässä työssä sitä käytettiin suorakaiteen muotoiseen betonielementti rakennukseen. Vaakasuuntaisia rasituksia rakenteelle aiheuttaa myös mittaepätarkkuudet, joita tässä työssä on käsitelty edellä mainittujen rakenteiden osalta.
Lopuksi pohdintaosuudessa käydään läpi tuloksia ja niihin vaikuttavia seikkoja. Pohdinnassa lisäksi esitetään mahdollisia jatkokehityskohteita ja pohditaan opinnäytteen hyötyjä jatkossa.
