Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Kirjaudu
Hakuohjeet
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Jyväskylän ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Jyväskylän ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite

Separaattorin soveltuvuus rahkasammalen kuivaamiseen

Kääriäinen, Jenna (2025)

 
Avaa tiedosto
Kaariainen_Jenna.pdf (3.512Mt)
Lataukset: 


Kääriäinen, Jenna
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025110326929
Tiivistelmä
Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun yhteisen Turvemaiden uudet viljelykasvit sekä biosivuvirrat: Tuotantoketjut, arvoaineet ja kiertotalous (TURBITS)-hankkeen toimeksiannosta selvitettiin Eko-Erotuksen separaattorin soveltuvuutta rahkasammalen kuivaamiseen. Taustalla vaikuttaa tarve löytää kestävämpi vaihtoehto kerätä rahkasammalta luonnon tilaa kunnioittaen, samalla kun turvetuotantoa ajetaan alas. Energiaturpeen sivuvirtana on saatu soiden pintakerroksen elävä rahkasammal, joka on mennyt pääsääntöisesti kasvualustoiksi ja tuotantoeläinten kuivikkeiksi.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisin tutkimusmenetelmin, kokeiden ja havaintojen avulla. Separaattorin läpi ajettiin eriä vaihtelevilla kuiva-aineprosenteilla sekä eri kokoisia seuloja käyttäen. Samalla testattiin, vaikuttaako rahkasammalen murskaaminen kuiva-ainepitoisuuksiin. Eristä otettiin näytteet ennen ja jälkeen separointia, joista mitattiin kuiva-ainepitoisuudet. Näitä tuloksia vertailtiin ja tehtiin havaintoja separaattorin hyödyntämisestä rahkasammalen kuivaamiseen.
Tulokset vaihtelivat jonkin verran eri säädöillä ja kuiva-ainepitoisuuksia muuttamalla. Joissakin tapauksissa samasta erästä otettujen näytteiden lähtötilanne oli kuiva-ainepitoisuudeltaan huomattavasti erilainen.
Kuivauksen jälkeen eroa oli noin kaksi prosenttia kaikissa erissä. Kyseisellä separaattorilla ei päästy samoihin kuiva-ainepitoisuuksiin kuin separoitaessa lietelantaa.
Johtopäätöksenä, voitiin havaita, ettei murskauksella ollut positiivista vaikutusta rahkasammalen kuivumiseen. Lisäksi vaihtelemalla lähtötilanteen kuiva-ainepitoisuuksia tai seulan kokoa päästiin aina lähes
samaan lopputulokseen. Koska tutkimusaineisto ei vastannut tutkimuksen alkuperäisiä tavoitteita, ei tuloksista voitu tehdä selkeitä johtopäätöksiä.
Kokoelmat
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatKoulutusalatAsiasanatUusimmatKokoelmat

Henkilökunnalle

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste