"Ei sitä turhaan sanota, että yhteistyössä on voimaa" : Monialaisen yhteistyön merkitys asunnottomuuden vähentämiseen

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Pirkanmaan hyvinvointialueen etsivän työn työntekijöiden näkemyksiä monialaisen yhteistyön merkityksestä asunnottomuuden vähentämisessä. Tavoitteena oli tuoda esiin etsivän työn työntekijöiden näkemyksiä siitä, miten asunnottomuus näkyy heidän työssään ja minkälainen merkitys monialaisella yhteistyöllä on asunnottomuuden vähentämisessä. Työntekijät kuvasivat näkemyksiään asunnottomuudesta Tampereella sekä kehittämisideoitaan, miten monialaista yhteistyötä voitaisiin vahvistaa.

Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin toteuttamalla neljä parihaastattelua Pirkanmaan hyvinvointialueen etsivän työn työntekijöille. Aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysimenetelmällä.

Tuloksista ilmeni, että monialainen yhteistyö on äärimmäisen tärkeää asunnottomuuden vähentämisen kannalta. Asunnoton ihminen tarvitsee usein samanaikaisesti useita eri palveluita, ja jokaiseen palveluun liittyy erilainen tietotaito ja näkökulma asiakkaan tilanteeseen. Tulokset myös osoittivat, että monialaista yhteistyötä tulisi kehittää. Kehittämiskohteeksi nousi resursointi, sillä tulosten perusteella on mahdollista, että toisinaan samaa työtä tehdään useaan kertaan. Tähän kehittämisehdotuksena voisi olla organisaatioiden väliset yhteiset työvälineet ja toimintamallit, joilla voitaisi vähentää päällekkäisyyttä. Muita kehittämiskohteita oli palvelujärjestelmäosaaminen ja asiakaslähtöisyys, jonka ratkaisuksi esitettiin lisäkouluttautumista.

The purpose of this thesis was to examine the perspectives of outreach workers in the Pirkanmaa welfare services area regarding the significance of multidisciplinary collaboration in reducing homelessness. The aim was to highlight outreach workers’ views on how homelessness is reflected in their work and what role multidisciplinary collaboration plays in reducing homelessness. Through their experiences and reflections, the workers also described their views on homelessness in Tampere and provided ideas on how multidisciplinary collaboration could be strengthened.

The thesis was conducted through qualitative research. The data was collected through four pair interviews with employees of outreach work in the Pirkanmaa welfare services area. The data were analysed using qualitative content analysis. The findings highlight that multidisciplinary collaboration is extremely important in reducing homelessness. A homeless person often requires simultaneous support from multiple services, each with its own expertise and perspective on the client’s situation. The results also indicate that multidisciplinary collaboration should be further developed. Resourcing emerged as a key area for development, as the results suggest that at times overlapping work occurs. A proposed improvement would be the use of shared tools and practices between organizations to reduce overlap. Other areas for development included knowledge of the welfare and service system, as well as client-centred practice, for which further training was suggested as a solution.