Pakkoajatusten hallinta

Abstract

Tämä opinnäytetyö käsittelee pakkoajatusten hallintaa hoitotyön näkökulmasta. Tarkoituksena oli kuvata, miten pakkoajatuksia voidaan hallita hoitotyön viitekehyksessä hyödyntäen näyttöön perustuvia menetelmiä, kuten kognitiivisen käyttäytymisterapian (CBT) lähestymistapoja. Tavoitteena oli lisätä mielenterveys- ja päihdehoitotyön ammattilaisten tietämystä aiheesta ja vahvistaa heidän valmiuksiaan tukea potilaita hoitotyössä. Tehtävänä oli vastata tutkimuskysymykseen: millaisia näyttöön perustuvia menetelmiä, erityisesti CBT-lähestymistapoja, voidaan hyödyntää pakkoajatusten hallinnassa?

Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tieto koottiin luotettavista ja ajantasaisista lähteistä, kuten tieteellisistä vertaisarvioiduista tutkimusartikkeleista ja hoitosuosituksista.

Aihe on ajankohtainen, sillä pakko-oireisen häiriön hoidossa huomio keskittyy usein pakkotoimintoihin, ja pakkoajatukset jäävät vähemmälle huomiolle. Tulosten perusteella kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmät voivat tarjota hoitotyölle keinoja potilaiden tukemiseen ja täydentää muuta hoitoa. Hoitotyön näkökulmasta tehtyjä tutkimuksia löytyi kuitenkin vähän, ja pakkoajatuksia käsiteltiin niukasti. Erityisesti seksuaalisia ja väkivaltaisia pakkoajatuksia koskeva tieto oli vähäistä, mikä korostaa aiheen tarkemman tarkastelun ja tiedon lisäämisen tarvetta.

In obsessive-compulsive disorder (OCD), the focus is often on compulsive behavior, even though obsessive thoughts can significantly impact daily life and well-being. Up-to-date knowledge about obsessive thoughts is essential in nursing to provide patients with appropriate support and education.

The purpose of this thesis was to examine how obsessive thoughts can be managed within the framework of nursing by applying evidence-based approaches, for example cognitive behavioral therapy methods. The aim was to increase nurses’ knowledge and awareness of the topic and to strengthen their ability to support patients in managing these experiences in clinical practice. Moreover, the objective was to identify evidence-based nursing methods that can be utilized effectively in the management of obsessive thoughts, with a particular focus on CBT-informed approaches.

The results indicate that CBT-based methods can provide nurses with practical tools to support patients in managing obsessive thoughts and to complement other forms of treatment. Research from the nursing perspective was scarce, and obsessive thoughts were often addressed only briefly. In particular information concerning sexual and violent intrusive thoughts was limited, highlighting the need for more comprehensive knowledge and further research to support patient well-being as well as improve the quality of care. The results highlight strongly the need for more detailed research and education on obsessive thoughts to enhance patient care and promote a more comprehensive understanding of OCD within the field of nursing.