Hitsauksen tuottavuuden kehittäminen : Aslemetals Oy
Salo, Niko (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025110527197
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025110527197
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin kahden eri hitsausprosessin tuottavuutta Aslemetals Oy:n tuotannossa. Materiaaliluokassa 1.2 (seostamattomat ja niukkaseosteiset teräkset) käytössä oleva menetelmä oli yhdistelmähitsausprosessi, jossa juuripalko hitsattiin TIG (141) hitsausprosessilla ja täyttö – sekä pintapalot MAG (136) hitsausprosessilla täytelangalla. Materiaaliluokassa 8.1 (ruostumattomat teräkset) käytössä oli TIG (141) hitsausprosessi koko hitsausliitoksen osalta. Vertailumenetelmänä molemmissa materiaaliluokissa tarkasteltiin MAG (135) hitsausprosessia umpilangalla. Työn tavoitteena oli selventää menetelmien väliset erot hitsausajassa, lisäaineen kulutuksessa, hitsauslaadun tasaisuudessa ja tuotantoon soveltuvuudessa, jotta yritys voisi arvioida mahdollisuuksia parantaa tuottavuutta ja kustannustehokkuutta.
Tutkimus toteutettiin laskennallisin menetelmin hyödyntäen yrityksen hyväksyttyihin menetelmäpöytäkirjoihin perustuvia lähtötietoja. Hitsausaikoja ja materiaalikulutuksia arvioitiin standardien mukaisilla laskentakaavoilla eri putkikokojen ja materiaaliluokkien osalta. Vertailu kohdistettiin materiaaliluokkiin 1.2 ja 8.1.
Tuloksissa havaittiin, että MAG (135) hitsausprosessi oli useissa tapauksissa selvästi nopeampi kuin TIG (141) + MAG (136) yhdistelmähitsausprosessi, erityisesti suuremmilla putkikoilla. Samalla todettiin, että materiaalinkulutus väheni huomattavasti verrattuna referenssiprosesseihin. Toisaalta TIG (141) hitsausprosessin tarjoama hitsin laatu ja varmuus olivat edelleen merkittäviä etuja erityisesti alle DN80 putkikoissa ruostumattomien terästen osalta.
Johtopäätöksenä todettiin, että MAG (135) hitsausprosessi tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia tuotannon tehostamiseen ja ajansäästöön, mutta menetelmän käyttöönotto edellyttää tarkkaa soveltuvuuden arviointia tuoteryhmäkohtaisesti. Työn tuloksia voidaan hyödyntää päätöksenteossa, kun yritys määrittelee, missä tilanteissa yhdistelmäprosessi säilytetään ja milloin voidaan siirtyä yksivaiheiseen MAG (135) hitsausprosessiin.
Tutkimus toteutettiin laskennallisin menetelmin hyödyntäen yrityksen hyväksyttyihin menetelmäpöytäkirjoihin perustuvia lähtötietoja. Hitsausaikoja ja materiaalikulutuksia arvioitiin standardien mukaisilla laskentakaavoilla eri putkikokojen ja materiaaliluokkien osalta. Vertailu kohdistettiin materiaaliluokkiin 1.2 ja 8.1.
Tuloksissa havaittiin, että MAG (135) hitsausprosessi oli useissa tapauksissa selvästi nopeampi kuin TIG (141) + MAG (136) yhdistelmähitsausprosessi, erityisesti suuremmilla putkikoilla. Samalla todettiin, että materiaalinkulutus väheni huomattavasti verrattuna referenssiprosesseihin. Toisaalta TIG (141) hitsausprosessin tarjoama hitsin laatu ja varmuus olivat edelleen merkittäviä etuja erityisesti alle DN80 putkikoissa ruostumattomien terästen osalta.
Johtopäätöksenä todettiin, että MAG (135) hitsausprosessi tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia tuotannon tehostamiseen ja ajansäästöön, mutta menetelmän käyttöönotto edellyttää tarkkaa soveltuvuuden arviointia tuoteryhmäkohtaisesti. Työn tuloksia voidaan hyödyntää päätöksenteossa, kun yritys määrittelee, missä tilanteissa yhdistelmäprosessi säilytetään ja milloin voidaan siirtyä yksivaiheiseen MAG (135) hitsausprosessiin.