Taito-kuntoutuksen koetut hyödyt ja kehittämiskohteet : Kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Abstract

Kelan ammatillisen kuntoutuksen palveluvalikoima on kohdannut merkittäviä muutoksia vuoden 2025 alusta lähtien. Kela on lopettanut työllistymistä edistävän ammatillisen kuntoutuksen eli TEAK-palvelumuodon tarjoamisen ja aikoo vuoden 2025 loppuun mennessä lopettaa myös ammatillisen Taito-kuntoutuspalvelun tarjoamisen. Kyseiset muutokset ovat luoneet Kelan palveluntuottajille, kuten opinnäytetyön toimeksiantajana toimineelle Coronaria Kuntoutuspalvelut Oy:lle, tarpeen toteuttaa palvelumuotoilua uuden ammatillisen kuntoutuksen palvelun kehittämiseksi.

Opinnäytetyön tutkimustehtävänä oli selvittää, että minkä Taito-kuntoutuksen tekijöiden on koettu edesauttaneen asiakkaan työllistymistä ja opintoihin kiinnittymistä, sekä minkä Taito-kuntoutuksen tekijöiden on puolestaan koettu aiheuttaneen sen, ettei asiakas ole integroitunut työelämään tai opintoihin. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, joka tukee toimeksiantajan palvelumuotoilua uuden mahdollisimman vaikuttavan palvelun kehittämiseksi. Tutkimus toteutettiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen menetelmällä. Aineistonhakua suoritettiin systemaattisesti Janet Finna, Finna, Journal, Terveysportti (Duodecim), Medic, CINAHL Ultimate (EBSCO) ja Pubmed-tietokantoihin sekä Kelan nettisivuille, Kelan tietotarjotin -sivustolle, Theseus-palveluun, HELDA Helsingin yliopiston tietokantaan, kuin myös Google Scholar ja Google-hakukoneisiin. Tutkimusaineistoksi valikoitui yhdeksän suomalaista aineistoa. Aineiston analyysi suoritettiin pääosin teorialähtöisesti ja sitä täydennettiin aineistolähtöisellä analyysillä.

Tutkimustulosten mukaan erityisesti yksilölliset käyntikerrat ja omaohjaajan tuki, työharjoittelu, moniammatillisen tiimin tuki sekä verkostoyhteistyö on koettu hyödyllisiksi ja vaikuttaviksi Taito-kuntoutuksen tekijöiksi. Taito-kuntoutuksen tekijät, joiden ei ole koettu tukevan kuntoutuksen tavoitteiden saavuttamista, liittyvät yleisesti moninaisen asiakaskunnan tuottamiin haasteisiin, resurssien riittämättömyyteen, sekä Kelan ja palvelukuvauksen joustamattomuuteen. Tulokset antavat viitteitä siitä, että Taito-kuntoutuspalvelun vaikuttavuuden edistämiseksi tulisi ensisijaisesti tarkentaa ja selkeyttää palvelun asiakasryhmää ja tavoitteita, ammatillisen kuntoutuksen paikkaa Kelan palvelujärjestelmässä, sekä ammatillisen kuntoutuksen suhdetta sosiaaliseen kuntoutukseen. Lisäksi olisi keskeistä edistää kuntoutuksen oikea-aikaisuuden varmistamista sekä kiinnittää huomiota siihen, miten kuntoutuksen toimintaympäristöjen ja yhteiskunnan mahdollistamat resurssit riittävät laadukkaan kuntoutuksen toteuttamiseen. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää ammatillisen kuntoutuksen kehittämistyössä, ja ne ovat kenen tahansa ammatillisen kuntoutuksen kehittämisestä kiinnostuneen tahon hyödynnettävissä.

The Social Insurance Institution of Finland (Kela) has made significant changes to their vocational rehabilitation services since the beginning of the year 2025. Kela has stopped offering vocational rehabilitation in the form of TEAK rehabilitation and will also stop offering their Taito rehabilitation service by the end of the year 2025. Said changes have made it necessary for Kela’s service providers, including the commissioner of this thesis Coronaria Kuntoutuspalvelut Oy, to implement service design and develop a new vocational rehabilitation service.

The assignment was to research which Taito rehabilitation factors have been perceived to either support or to negatively impact the client’s integration into work life and studies. The aim was to compile information that will support the commissioner to develop a new service that is as effective as possible. The study was conducted as a descriptive literature review. Research data was systematically searched on Janet Finna, Finna, Journal, Terveysportti (Duodecim), Medic, CINAHL Ultimate (EBSCO) and Pubmed databases and on Kela’s web site, Kela’s Info Tray service, Open Repository Theseus, Digital Repository of University of Helsinki (HELDA), as well as Google Scholar and Google Search engines. The selected research material consisted of nine Finnish materials, which were analysed mainly using deductive analysis and partly with inductive analysis.

According to the results, individual sessions and support from a personal instructor, practical on-the-job training, support from a multi-professional team, and network cooperation have been perceived as particularly effective factors in Taito rehabilitation. Challenges created by a diverse client base, insufficient resources, and the rigidity of Kela and service description, have in turn been perceived as factors that negatively impact the achievement of rehabilitation goals. The results indicate, that in order to promote effectiveness of Taito rehabilitation, the client group and the objectives of the service, the position of vocational rehabilitation in Kela's service system, and the relationship between vocational and social rehabilitation should all be clarified. Additionally, it would be essential to improve the timeliness of rehabilitation and to consider whether the current resources are sufficient to implement high-quality rehabilitation. The research results are public and can be utilized by any party in the development of vocational rehabilitation.