Lapsettomuudesta kärsivän naisen psykososiaalinen tuki

Abstract

Tahaton lapsettomuus on usein naiselle elämän suurin kriisi. Naiset kärsivät tahattomasta lapsettomuudesta psyykkisesti usein miehiä enemmän, ja heillä esiintyy enemmän masennusta sekä pitkäkestoista surua. Tahattomasti lapsettomat naiset kokevat kuitenkin, että hoidoissa keskitytään ensisijaisesti lääketieteellisiin toimenpiteisiin, jolloin psykososiaaliset tarpeet jäävät huomioimatta. Tämän vuoksi terveydenhuollon ammattilaisten olisi tärkeää tunnistaa lapsettomuudesta kärsivien naisten psykososiaaliset tarpeet. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkimustietoon perustuen selvittää, millaista tietoa oli saatavilla naisten psykososiaalisesta tuesta tahattoman lapsettomuuden yhteydessä. Tavoitteena oli tarjota terveydenhuollon ammattilaisille sekä alan opiskelijoille tietoa ja valmiuksia psykososiaalisen tuen antamiseen naisille, jotka kokivat lapsettomuutta. Työ toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, ja aineistona hyödynnettiin kahdeksaa tutkimusta. Aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla. Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että tahattomasta lapsettomuudesta kärsivillä naisilla on laaja-alaisia psykososiaalisia tarpeita, jotka liittyvät muun muassa psyykkiseen kuormitukseen, identiteettiin, parisuhteeseen sekä sosiaalisiin suhteisiin. Tuloksissa korostui psykososiaalisten tukimuotojen merkitys: ne voivat lievittää ahdistusta ja masennusta, parantaa selviytymistä ja lisätä kokonaisvaltaista hyvinvointia. Lisäksi naiset kuvasivat erilaisia omia selviytymiskeinojaan, kuten positiivisen asenteen ylläpitämistä, arjen rutiineista huolehtimista ja läheisiltä saadun tuen hyödyntämistä. Tuloksissa nousi esiin myös hoitohenkilökunnan rooli, jossa potilaan kohtaaminen, empaattinen vuorovaikutus ja riittävä osaaminen nähtiin ratkaisevina tekijöinä naisten kokemusten ja hoitoprosessin onnistumisen kannalta. Opinnäytetyön tulosten perusteella voidaan todeta, että tahaton lapsettomuus on moniulotteinen kriisi, joka vaikuttaa merkittävästi naisen psyykkiseen, sosiaaliseen ja henkiseen hyvinvointiin. Psykososiaalinen tuki on keskeinen osa hoitoa, mutta sitä ei ole aina riittävästi tarjolla. Terveydenhuollon ammattilaisten osaaminen, vuorovaikutus ja asenteet vaikuttavat suuresti naisen kokemukseen, joten heidän tulisi kehittää valmiuksiaan tunnistaa mielenterveysoireita ja tarjota yksilöllistä, asiakaslähtöistä ja helposti saatavilla olevaa tukea koko hoitoprosessin ajan, myös hoitojen päättyessä.