Aikatauluhallinnan ja tuotannon kehittäminen talotekniikan projekteissa

Abstract

Tämä opinnäytetyö käsittelee aikatauluhallinnan ja tuotannon kehittämistä talotekniikan projekteissa. Työ sai alkunsa toimeksiantajayrityksen havaitsemista tarpeista tehostaa projektien suunnittelua ja ohjausta hyödyntämällä nykyaikaisia aikataulumenetelmiä ja -sovelluksia. Aikatauluhallinta on keskeinen osa projektien onnistumista, sillä se vaikuttaa niin kustannustehokkuuteen, resurssien hallintaan kuin lopputuloksen laatuun. Työssä tarkastellaan aikataulusuunnittelun perinteisiä ja uusia menetelmiä sekä niiden soveltuvuutta erityisesti talotekniikan toteutusympäristöön.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia menetelmiä ja digitaalisia työkaluja voidaan käyttää aikataulujen hallinnan parantamiseen sekä miten niiden avulla voidaan vähentää hukkaa ja lisätä työn virtausta lean-ajattelun periaatteiden mukaisesti. Menetelminä käytettiin kirjallisuuskatsausta, teemahaastatteluja sekä vertailua eri aikatauluhallintajärjestelmien välillä. Haastattelujen kautta kerättiin projektipäälliköiden kokemuksia arjen haasteista, kuten aikataulujen epärealistisuudesta, projektiriippuvuuksien tunnistamisen vaikeuksista sekä tiedonkulun puutteista.

Tulosten perusteella keskeisiksi kehittämiskohteiksi tunnistettiin aikataulusuunnittelun realistisuuden parantaminen, yhteistyön ja tiedonkulun vahvistaminen sekä lean-menetelmien laajempi käyttöönotto työmailla. Erityistä hyötyä nähtiin tahtiaikataulun ja Last Planner -järjestelmän hyödyntämisestä, sillä ne tukevat tuotannon virtausta ja sitouttavat osapuolet aikatauluihin. Lisäksi vertailu eri ohjelmistoista osoitti, että integraatioiden ja analytiikkaominaisuuksien laajuus vaikuttavat merkittävästi siihen, miten hyvin järjestelmät tukevat projektien johtamista ja hiljaisen tiedon siirtämistä.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että talotekniikan projektien aikatauluhallintaa voidaan kehittää yhdistämällä systemaattiset menetelmät, digitaaliset työkalut ja lean-ajattelun periaatteet. Työn tuloksia voidaan hyödyntää pohjana jatkokehitykselle, jossa eri ohjelmistojen, työkalujen ja menetelmien käytännön soveltuvuutta arvioidaan entistä laajemmin työmaaympäristössä.