Viittomakieliset supervoimat sosiaali- ja terveysalalla

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, miten kuurojen vanhempien kuulevien lasten, codien, kieli- ja kulttuuritausta vaikuttaa sosiaali- ja terveysalalle suuntautumiseen ja ammatti-identiteetin rakentumiseen. Codien ammatillista suuntautumista on tutkittu aiemmin lähinnä viittomakielialalle sijoittumisen näkökulmasta. Havainto sosiaali- ja terveysalan yleisyydestä codien keskuudessa herätti tarpeen tutkia ilmiötä. Tutkimuksella pyrittiin lisäämään ymmärrystä siitä, miten lapsuudessa omaksutut kielelliset ja kulttuuriset kokemukset heijastuvat myöhempiin uravalintoihin. Tutkimus toteutettiin monimenetelmällisesti yhdistämällä kvantitatiivinen kysely (n = 68) ja kvalitatiivinen ryhmähaastattelu. Kyselyaineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin ja haastatteluaineisto aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Tulokset osoittivat, että codien suuntautuminen sosiaali- ja terveysalalle ei ole sattumaa, vaan jatkumo varhain syntyneelle osaamisen tunteelle, erilaisuuden ymmärtämiselle sekä lapsuudessa omaksutulle vastuunotolle ja auttamisen kokemuksille. Kaksikielisyys ja kahden kulttuurin välissä eläminen muovasivat ammatti-identiteettiä sekä voimavarana että kuormittavana tekijänä. Viittomakielen taito koettiin työssä hyödyllisenä resurssina, mutta usein tunnistamattomana ja palkitsemattomana. Vertaistuen merkitys korostui codien jaksamisen ja identiteetin vahvistamisen kannalta. Päätelmänä voidaan todeta, että codien kieli- ja kulttuuritausta vaikuttaa merkittävästi heidän uravalintoihinsa ja ammatti-identiteettiinsä. Tulokset haastavat erityisesti julkisen sektorin työnantajia tunnistamaan codien erityisosaamisen ja luomaan yhdenmukaiset käytännöt viittomakielen taidon arvioimiselle ja palkitsemiselle. Jatkossa tarvitaan lisää tutkimusta, jotta codien ja viittomakielisen yhteisön asemaa sosiaali- ja terveysalalla voidaan ymmärtää laajemmin. Codien merkitys näkyy erityisesti viittomakielisten asiakkaiden oikeudessa saada omankielisiä palveluita.