Kokonaisarkkitehtuuri ja liiketoiminta-arkkitehtuuri organisaation kehittämisessä

Abstract

Opinnäytetyön aihe perustuu tutkimuskysymykseen, joka on noussut esiin työelämästä. Analyyseja ja johtopäätöksiä tullaan hyödyntämään lähtötietoina tutkijan yrityksen palveluiden kehittämisessä. Tutkimuksen tarkoitus on selvittää, mitä kokonaisarkkitehtuuri ja erityisesti liiketoiminta-arkkitehtuuri on, ja voisiko sen soveltaminen hyödyttää tutkijan asiakasorganisaatioita sekä edesauttaa tuottamaan arvoa asiakkaille. Tutkimuksessa etsitään vastausta tutkimuskysymyksiin: Mitä liiketoiminta-arkkitehtuurista tiedetään ja miten se soveltuu organisaation kehittämiseen? Millainen suhde TOGAF® ja IIBA® standardeilla on keskenään? Mitkä ovat TOGAF® standardin vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat sen soveltamista harkitsevalle organisaatiolle?

Tutkimusongelmaa on lähestytty kvalitatiivisen tapaustutkimuksen näkökulmasta ja tavoitteena on selkeyttää toimintaympäristöä. Näkökulma on liiketoimintalähtöinen, ei teknologialähtöinen. Tutkimus ei käsittele organisaation kokonaisarkkitehtuurikypsyyden analysointimenetelmiä ja sitä ei ole toteutettu ohjelmistokehityksen vaan organisaation kehittämisen ja liiketoiminta-analyytikon näkökulmasta. Teoreettinen viitekehys pohjaa kahden eri organisaation (IIBA/The OpenGroup) tuottamiin standardeihin, joita tarkastellaan teoreettisen dokumenttien sisällönanalyysin ja vertailun menetelmin. Teoreettinen osuus keskittyy liiketoiminta-arkkitehtuuriin sekä löydösten pohjalta organisaatiolle arvoa tuottavien arvovirtojen ja kyvykkyyksien tutkimiseen. Kokonaisarkkitehtuurin kehittämisen menetelmä (TOGAF ADM) sisältyy tutkimukseen liiketoiminta-arkkitehtuurin osalta. Tutkimuksen empiirinen osuus on toteutettu puolistrukturoidulla lomakehaastattelulla, jota on analysoitu sisällön analyysin lisäksi SWOT- ja voimakenttäanalyysimenetelmin.

Kokonaisarkkitehtuuriviitekehys tukee strategian saattamista toteutuksen tasolle. Rakentaa siltaa strategian ja muutoksen toteuttamisen välille. TOGAF-standardin tapaisten viitekehysten konkreettinen arvo on todistetusti toimivat ja yleisesti tunnustetut, kuvatut parhaat käytännöt. Organisaatiolla tulee olla osaamista hyödyntää parhaita käytäntöjä ja soveltaa niitä omalla toimialalla sekä organisaatioon soveltuvalla tavalla. Tämä tutkimus osoittaa, että tämä nähdään organisaatioissa haastavana. Liiketoiminta-arkkitehtuurin toteutuessa parhaimmillaan on organisaation liiketoiminta määritetty, mallinnettu, kuvattu ja dokumentoitu siten, että muutostilanteessa on saatavilla tietoa ja kyvykkyys tehdä hallittu muutos. Liiketoiminta-arkkitehtuurin avulla tunnistetaan kytkökset muihin arkkitehtuurialueisiin ja saavutetaan kyvykkyys tarkastella vaikutuksia organisaation eri osa-alueisiin sekä sidosryhmiin. Liiketoiminta-arkkitehtuurilla on merkityksellinen vaikutus muutoksen lopputulokseen ja sen sidosryhmille tuottamaan arvoon. Tutkimuksen tuloksena löydettiin konkreettisia lähestymistapoja kuten arvovirrat ja kyvykkyydet, joiden avulla voi tuottaa arvoa organisaatiolle. Löydös oli myös, että liiketoiminta-arkkitehtuuri on yksi liiketoiminta-analyytikon tarkastelunäkökulmista. TOGAF-standardi ja IIBA-standardi ovat yhteensopivia ja tukevat toisiaan.