Kohtaavatko työvoiman kysyntä ja tarjonta? Työmarkkinoiden tasapaino Suomessa 2022–2025
Hynynen, Liinu (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025111027469
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025111027469
Tiivistelmä
Työmarkkinoiden tasapaino vaikuttaa keskeisesti yhteiskunnan toimivuuteen ja yksilöiden hyvinvointiin. Työmarkkinoiden tasapaino on riippuvainen kysynnän ja tarjonnan kohtaamisesta, johon vaikuttavat niin talouden suhdanteet kuin rakenteelliset haasteet. Tämä opinnäytetyö toteutettiin 2025 syys-marraskuussa, jota edeltävän muutaman vuoden aikana Suomen talouden kehitys oli heikkoa, mikä näkyi työmarkkinassa.
Opinnäytetyön tavoitteena oli muodostaa kokonaiskuva työmarkkinoiden tasapainosta ja sen muutoksista vuosina 2022–2025 sekä selvittää, millaisia kohtaanto-ongelmia tarkastelujaksolla on ilmennyt. Ajallisen rajauksen lisäksi työ rajattiin valtakunnalliselle tasolle, jotta voitiin hahmottaa yleisiä kehityssuuntia ilman alueellista tai ammattiryhmäkohtaista erittelyä. Rajaus mahdollisti tilastollisesti vertailukelpoisen analyysin, joka keskittyi ilmiön laajempaan yhteiskunnalliseen merkitykseen.
Tietoperusta koostui avoimesta talouden ja työmarkkinoiden datasta, aiemmasta tutkimuksesta ja ajankohtaisista artikkeleista. Tarkastelussa hyödynnettiin aikasarja-analyysejä ja Beveridge-käyrää työvoiman kysynnän ja tarjonnan kehityksen arvioimiseksi. Työssä huomattiin, että työmarkkinat reagoivat talouden suhdanteiden muutoksiin viiveellä eikä tarkastelujaksolla työttömyysluvut olleet ehtineet kääntyä laskuun, vaikka talouskasvu näytti hetkellisesti positiivisemmalta vuonna 2024.
Tulosten perusteella työmarkkinoiden tasapaino heikkeni yleisesti vuosina 2022–2025. Epätasapaino ilmeni kuitenkin eri muodoissa tarkasteluvuosina. Vuonna 2022 esiintyi työvoimapulaa ja kohtaanto-ongelmaa, vuonna 2023 kohtaanto-ongelma oli edelleen olemassa ja vuosina 2024–2025 työmarkkinoilla oli työvoiman ylitarjontaa ja työttömyysaste nousussa. Työmarkkinoiden tarkastelu osoitti, että tasapainon saavuttaminen on monisyinen ja jatkuvasti muuttuva haaste. Jotta tähän haasteeseen pystyttäisiin vastaamaan, työssä tuotiin esille toimenpiteitä, kuten talouskasvun vahvistumisen hyödyntämistä, koulutuksen suuntaamista oikeille aloille, alueellisen liikkuvuuden edistämistä ja vaikeasti työllistyvien ryhmien tukemista. Työmarkkinoiden kehittämisessä korostuu se, miten oikeat tekijät ja työpaikat kohtaavat.
Opinnäytetyön tavoitteena oli muodostaa kokonaiskuva työmarkkinoiden tasapainosta ja sen muutoksista vuosina 2022–2025 sekä selvittää, millaisia kohtaanto-ongelmia tarkastelujaksolla on ilmennyt. Ajallisen rajauksen lisäksi työ rajattiin valtakunnalliselle tasolle, jotta voitiin hahmottaa yleisiä kehityssuuntia ilman alueellista tai ammattiryhmäkohtaista erittelyä. Rajaus mahdollisti tilastollisesti vertailukelpoisen analyysin, joka keskittyi ilmiön laajempaan yhteiskunnalliseen merkitykseen.
Tietoperusta koostui avoimesta talouden ja työmarkkinoiden datasta, aiemmasta tutkimuksesta ja ajankohtaisista artikkeleista. Tarkastelussa hyödynnettiin aikasarja-analyysejä ja Beveridge-käyrää työvoiman kysynnän ja tarjonnan kehityksen arvioimiseksi. Työssä huomattiin, että työmarkkinat reagoivat talouden suhdanteiden muutoksiin viiveellä eikä tarkastelujaksolla työttömyysluvut olleet ehtineet kääntyä laskuun, vaikka talouskasvu näytti hetkellisesti positiivisemmalta vuonna 2024.
Tulosten perusteella työmarkkinoiden tasapaino heikkeni yleisesti vuosina 2022–2025. Epätasapaino ilmeni kuitenkin eri muodoissa tarkasteluvuosina. Vuonna 2022 esiintyi työvoimapulaa ja kohtaanto-ongelmaa, vuonna 2023 kohtaanto-ongelma oli edelleen olemassa ja vuosina 2024–2025 työmarkkinoilla oli työvoiman ylitarjontaa ja työttömyysaste nousussa. Työmarkkinoiden tarkastelu osoitti, että tasapainon saavuttaminen on monisyinen ja jatkuvasti muuttuva haaste. Jotta tähän haasteeseen pystyttäisiin vastaamaan, työssä tuotiin esille toimenpiteitä, kuten talouskasvun vahvistumisen hyödyntämistä, koulutuksen suuntaamista oikeille aloille, alueellisen liikkuvuuden edistämistä ja vaikeasti työllistyvien ryhmien tukemista. Työmarkkinoiden kehittämisessä korostuu se, miten oikeat tekijät ja työpaikat kohtaavat.