Toiminnallisuuden merkitys lastensuojelulaitosten työntekijöiden työhyvinvointiin

Abstract

Tämä opinnäytetyö käsittelee toiminnallisuuden merkitystä lastensuojelulaitosten työntekijöiden työhyvinvointiin. Tavoitteena oli selvittää, millaisia toiminnallisia menetelmiä työssä käytetään, miten ne vaikuttavat työhyvinvointiin ja millaisia kokemuksia työntekijöillä on toiminnallisista menetelmistä. Tutkimuskysymykset kohdistuivat toiminnallisuuden merkitykseen työssä ja sen merkityksestä työhyvinvoinnin osa-alueisiin.

Tutkimus toteutettiin Ehot Oy:n vaativan tason ja erityisen huolenpidon yksiköissä sähköisenä kyselylomakkeena, joka koostui avoimista ja suljetuista kysymyksistä. Aineisto kerättiin kesällä 2025 anonyymisti ja tutkimusmenetelmänä oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimusmenetelmä. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä ja se koostui 11 vastauksesta.

Tutkimustulosten mukaan toiminnallisuus ilmenee työssä säännöllisesti – useimmin useita kertoja viikossa. Yleisimmät toiminnalliset menetelmät olivat arjen askareet, ulko- ja sisäliikunta, kuntosaliharjoittelu ja luova toiminta. Toiminnallisuuden koettiin vahvistavan erityisesti työmotivaatiota, psyykkistä jaksamista, sekä työyhteisön vuorovaikutusta. Työstressin hallinta ja fyysinen jaksaminen vahvistuivat useimpien vastaajien mukaan. Avoimien kysymysten vastauksissa korostuivat kokemukset työn mielekkyyden, arjen sujuvuuden ja asiakkaiden kanssa rakentuvan vuorovaikutuksen lisääntymisestä. Toisaalta yksittäiset vastaajat toivat esiin kuormittavia tekijöitä, kuten onnistumisen paineita ja suunnittelun ajankäytön haasteita.

Johtopäätöksenä toiminnallisuudella on selkeä työhyvinvointia lisäävä merkitys työntekijöille ja se on voimavara. Tulosten yleistettävyyttä rajoittavat pieni otos ja yhden organisaation konteksti, minkä vuoksi jatkotutkimus laajemmalla aineistolla olisi perusteltua.