Syömishäiriöepäilyä vahvistavat tekijät päivystysyksikössä

Abstract

Tässä opinnäytetyössä kuvaillaan tekijöitä, jotka vahvistavat epäilyä syömishäiriöstä päivystyksellisessä yksikössä. Syömishäiriöt ovat monimuotoisia mielenterveyden häiriötä, joissa sekä syömiskäyttäytyminen että kehonkuva ovat häiriintyneet. Syömishäiriöiden hoidossa keskeistä on varhainen tunnistaminen ja tilanteeseen puuttuminen. Syömishäiriöiden tunnistamista vaikeuttaa se, että sairastunut ei välttämättä itse tiedosta oireitaan tai ole halukas puhumaan niistä.

Opinnäytetyön tavoite oli lisätä sairaanhoitajien ja sairaanhoitajaopiskelijoiden ymmärrystä syömishäiriöihin liittyvistä tekijöistä ja kehittää havainnointikykyä syömishäiriöiden tunnistamista varten. Opinnäytetyön menetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Opinnäytetyökysymys oli: Millaiset tekijät voivat vahvistaa epäilyä syömishäiriöstä päivystyksellisessä yksikössä? Aineistona käytettiin eri tietokannoista systemaattisesti kerättyjä alkuperäistutkimuksia.

Kerättyjen tutkimusten tuloksista selvisi, että epäilyä vahvistavat tekijät voidaan luokitella kolmeen yläluokkaan: psyykkiset tekijät, somaattiset ja keholliset tekijät ja yhteiskunnalliset tekijät. Kerätyissä tutkimuksissa ei suoraan kuvattu löydettyjen tulosten vaikutusta päivystykselliseen hoitoon. Täten opinnäytetyössä muodostettiin yhteys kuvattujen tulosten ja päivystyksellisen hoidon välille. Tulokset vahvistivat aiempaa tutkimustietoa syömishäiriöepäilyä vahvistavista tekijöistä ja osoittivat tunnistettujen tekijöiden ajankohtaisuuden. Jatkotutkimusta tarvitaan syömishäiriöiden tunnistettavuuden parantamiseksi. Tulevaisuuden tutkimusten tulisi keskittyä erityisesti syy-seuraussuhteen selvittämiseen ja päivystyksellisessä ympäristössä tapahtuvaan tunnistamiseen.

Eating disorders are complex mental health disorders in which eating behaviour and body image are disturbed. Early detection and intervention are key to treating eating disorders.

The purpose of this study was to describe various factors that confirm suspicion of an eating disorder in an emergency department. The aim of this study was to increase nursing students’ and nurses’ understanding of factors related to eating disorders. Furthermore, the objective was to develop detection of eating disorders.

The data were analysed using qualitative content analysis. The results revealed that factors reinforcing suspicion of eating disorders could be classified into three main categories: psychological factors, somatic and physical factors, and societal factors. The findings aligned closely with existing research evidence on the factors reinforcing the suspicion of eating disorders.

Further research is required to strengthen the understanding of causal relationships, in order to improve the detection of eating disorders. Future studies should particularly focus on clarifying causal relationships and on recognition within emergency settings. Improved detection would have a positive impact on the effectiveness of care provided by healthcare professionals.