Voinko minä vaikuttaa? – yksilön rooli työhyvinvoinnin rakentajana sosiaali- ja terveysalalla
Hirvonen, Heli (2025)
Hirvonen, Heli
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025111027474
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025111027474
Tiivistelmä
Yksilön roolia työhyvinvoinnin tukemisessa on tutkittu toistaiseksi vähän, vaikka näkökulma on erityisen tärkeä nykyisessä työvoimapulan ja henkilöstön vaihtuvuuden tilanteessa. Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, millä keinoilla yksilö voi edistää työyhteisön työhyvinvointia sosiaali- ja terveysalalla. Tavoitteena on tuottaa tietoa niistä keinoista, joilla yksilö voi vaikuttaa oman työyhteisönsä hyvinvointiin. Tutkimuskysymys kuuluu: millä keinoilla yksilö voi edistää ja tukea oman työyhteisönsä työhyvinvointia? Tutkimus toteutettiin integratiivisena kirjallisuuskatsauksena, jossa aineisto analysoitiin laadullisesti teemoittelemalla.
Analyysin perusteella työhyvinvointia tukevat psykososiaalinen osaaminen ja itsestä huolehtiminen, ammatillinen toimijuus, vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot, kollegiaalisuus sekä sosiaalinen tuki ja tiimityö. Näiden tekijöiden vahvistaminen parantaa työyhteisön hyvinvointia ja lisää työntekijöiden sitoutumista. Työelämän murroksen myötä korostuu tarve kehittää keinoja työntekijöiden hyvinvoinnin ja työyhteisön vetovoiman lisäämiseksi. Tutkimuksen tulokset soveltuvat käytännön jatkokehitykseen esimerkiksi itseopiskelumateriaalin muodossa, mikä voi tukea yksilön työhyvinvoinnin edistämistä. Tutkimustieto toimii myös työkaluna henkilöstön hyvinvoinnin kehittämisessä.
Analyysin perusteella työhyvinvointia tukevat psykososiaalinen osaaminen ja itsestä huolehtiminen, ammatillinen toimijuus, vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot, kollegiaalisuus sekä sosiaalinen tuki ja tiimityö. Näiden tekijöiden vahvistaminen parantaa työyhteisön hyvinvointia ja lisää työntekijöiden sitoutumista. Työelämän murroksen myötä korostuu tarve kehittää keinoja työntekijöiden hyvinvoinnin ja työyhteisön vetovoiman lisäämiseksi. Tutkimuksen tulokset soveltuvat käytännön jatkokehitykseen esimerkiksi itseopiskelumateriaalin muodossa, mikä voi tukea yksilön työhyvinvoinnin edistämistä. Tutkimustieto toimii myös työkaluna henkilöstön hyvinvoinnin kehittämisessä.
