Digitaalisten työkalujen vaikutus kognitiiviseen kuormitukseen etätyössä

Abstract

Opinnäytetyössä tarkasteltiin digitaalisten työkalujen vaikutusta kognitiiviseen kuormitukseen etätyössä. Aihe valikoitui koska etätyön yleistyminen COVID-19 pandemian jälkeen muutti pysyvästi työn tekemisen tapoja ja on lisännyt merkittävästi digitaalisten keskeytyksien ja viestinnän määrää. Kognitiivinen kuormitus on ajankohtainen ilmiö vaikuttaen suoraan asiantuntijoiden työhyvinvointiin ja tiedonkäsittelyyn. Tavoitteena oli selvittää, miten digitaaliset työkalut, kuten erilaiset viestintävälineet ja muut keskeytykset kuormittavat työmuistia ja tiedonkäsittelyä sekä millä keinoilla kognitiivista kuormitusta voidaan hallita paremmin etätyössä. Työ rajattiin asiantuntijapalvelualan etätyötehtäviin ja pääasiallinen tarkastelu kohdistui tietotyön henkisiin kuormitustekijöihin.

Työ toteutettiin ilmiölähtöisenä tarkasteluna syksyn 2025 aikana. Tietoperusta rakentui ajankohtaisista tutkimuksista ja kirjallisuudesta, jotka käsittelivät työhyvinvointia kognitiivisen kuormituksen näkökulmasta sekä digitaalisten työkalujen vaikutuksesta etätyössä työntekijän tiedonkäsittelyyn ja keskittymiskykyyn.

Tulosten perusteella eniten kognitiivista kuormitusta lisäävät tekijät ovat jatkuvat keskeytykset, monikanavainen viestintä, monitekeminen sekä tietotulva. Ehkäisevästi taas kognitiivista kuormitusta voitiin vähentää selkeyttämällä viestintää, järjestelemällä fyysinen ja digitaalinen ympäristö sekä suunnittelemalla ajankäyttöä. Digitaalisten työkalujen vaikutuksesta asiantuntijatyön keskittymiseen ja tiedonkäsittelyyn voitiin päätellä, että ne tukevat sekä haastavat kognitiota, riippuen niiden hallinnasta. Lisäksi pääteltiin, että kognitiivisen kuormituksen hallinta on keskeinen tekijä etätyön hallinnassa ja sen kehittämisessä, koska sen avulla voidaan parantaa työhyvinvointia pitkällä aikavälillä.