Verikaasunäytteenoton preanalyyttiset vaikutukset : happo-emästaseen toiminta ja tulkinta

Abstract

Suurin osa laboratoriossa tapahtuvista virheistä tapahtuu preanalyyttisessa vaiheessa. Verikaasuanalyysi on erityisen herkkä erilaisille preanalyyttisille virheille sen kaasumaisten analyyttien vuoksi ja mittaustulokset voivat vääristyä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisille preanalyyttisille virheille verikaasunäyte on altis, ja miten nämä preanalyyttiset virhetekijät vaikuttavat mittaustuloksiin.

Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena systemaattista kirjallisuuskatsausta mukaillen. Kirjallisuushaku suoritettiin tieteellisiin tietokantoihin erilaisilla hakulausekkeilla ja -sanoilla. Katsaukseen valikoitui 12 hyväksymiskriteerit täyttävää artikkelia, jotka käsittelivät preanalytiikkaa ja sen merkitystä verikaasunäytteen analyysissä. Tutkimukset analysoitiin sisällönanalyysillä, jonka pohjalta muodostettiin analyysirunko preanalyyttisen tekijän ja sen vaikutuksen mukaan.

Etenkin näytteen säilytysajalla ja -lämpötilalla oli muiden tekijöiden ohella paljon vaikutusta verikaasuanalyysin mittaustuloksiin. Suurimpia vaikutuksia havaittiin pO2-mittaustuloksissa, kun muovista verinäyteruiskua tai -kapillaaria säilytettiin pitkiä aikoja jäähdytettynä. Tulokset osoittavat, että verikaasunäyte on herkkä erilaisille preanalyyttisille virheille ja verikaasunäytteen ottamista ja käsittelyä tulisi vakioida tarkemmin yhteneväisten tulosten saamiseksi.

The majority of laboratory errors occur during the preanalytical phase. Blood gas analysis is particularly susceptible to such errors due to its gaseous analytes which can cause measurement results to be distorted. The aim of this thesis was to investigate the types of preanalytical errors to which blood gas samples are vulnerable and to examine how these errors affect the results.

This thesis was carried out as a descriptive literature review, following the principles of a systematic literature review. A literature search was conducted in scientific databases using various search terms and queries. Twelve articles that met the inclusion criteria and discussed preanalytics in the context of blood gas analysis were selected. The studies were analysed using content analysis and categorised according to preanalytical factors and their impact.

Results indicate that sample storage time and temperature, among other factors, significantly affect blood gas analysis results. The most notable effects were observed in pO₂-values when arterial blood samples in plastic syringes or capillaries were stored for extended periods under cooled conditions. The findings highlight that blood gas samples are highly sensitive to various preanalytical errors, and the sampling and handling procedures should be standardised more strictly to ensure consistent results.