Lasten pitkittynyt kipu : kertomuksellinen opas kipuedukaationa lapselle ja vanhemmalle

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda kertomuksellinen opas, joka tarjoaa keinoja lapsen pitkittyneen kivun hallintaan. Opinnäytetyön tehtävänä oli selvittää pitkittyneen kivun fysiologisia mekanismeja, psykososiaalisia tekijöitä, kivun vaikutuksia lapsen elämään ja erityisesti fysioterapian keinoja, jotka edistävät toipumista biopsykososiaalisesta näkökulmasta. Työn tavoitteena oli lisätä lukijoiden tietoa lasten pitkittyneestä kivusta ja sen moniulotteisuudesta sekä vähentää lapselle haitallista kipukäyttäytymistä. Opas on suunnattu alakouluikäisille pitkittynyttä kipua kokeville lapsille, lasten vanhemmille ja yhteistyökumppanimme Premius Kuntoutuksen fysioterapeuteille osaksi lapsen fysioterapiaa.

Opinnäytetyö toteutettiin tuotokseen painottuvana opinnäytetyönä eli se oli luonteeltaan toiminallinen. Opinnäytetyö koostui kirjallisesta raportista sekä erillisestä kertomuksellisesta oppaasta. Teoreettinen viitekehys painottui fysioterapeuttisten keinojen kartoittamiseen osana lapsen pitkittyneen kivun kuntoutusta. Teoriatiedon pohjalta oppaaseen valittiin keskeiset teemat ja menetelmät. Opinnäytetyö oli työelämälähtöinen, sillä se syntyi yhteistyökumppanin konkreettisesta tarpeesta lasten pitkittyneestä kivusta opettavalle materiaalille, joka olisi lapselle ymmärrettävässä muodossa.

Kirjallisuudessa ja tutkimuksissa korostui psykologisten piirteiden huomioon ottaminen pitkittynyttä kipua kokevan lapsen hoidossa. Esiin nousseita hyödyllisiä hoitokeinoja oli kipuedukaatio, kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmät, ja aivoterveydestä – erityisesti ravinnosta, liikunnasta ja unesta – huolehtiminen. Suurin osa tutkimuksista, jotka käsittelivät mindfulnessin hyötyjä pitkittyneeseen kipuun, oli tehty yli 12-vuotiaille lapsille tai aikuisille. Tästä syystä alakouluikäisten kohdalla näyttöä mindfulnessin vaikutuksista pitkittyneeseen kipuun ei suoranaisesti ole. Näyttöä graded motor imagery -ohjelman soveltuvuudesta kohderyhmälle ei myöskään ole saatu, joten sen hyödyistä ei voitu varmistua. Jatkokehitysehdotuksena esitetään tutkimuksen tekeminen opinnäytetyön oppaan käyttöönoton jälkeen saaduista hyödyistä lapsen pitkittyneen kivun hoidossa.

The purpose of the thesis was to create a storytelling guide that provides strategies for the management of a child’s chronic pain. The aim was to identify physiological mechanisms and psychosocial factors of chronic pain, as well as its impact on the child’s life, and above all to explore physiotherapy interventions that support recovery from a biopsychosocial perspective. The objective of the thesis was to increase awareness of chronic pain in children and its multidimensional nature, and to promote the reduction of maladaptive pain behaviors in the child. The guide is intended for primary school-aged children experiencing chronic pain, their parents, and for use by physiotherapists at our partner organization, Premius Kuntoutus, as part of the child’s physiotherapy.

The thesis was a practice-based, product-focused project, consisting of a written report and a storytelling guide. The theoretical framework emphasized physiotherapeutic methods for rehabilitating children with chronic pain, and relevant themes and techniques were selected for the guide. The project was driven by the concrete need of a partner organization for child-friendly educational material on chronic pain.

The literature and research emphasized the importance of considering psychological factors in the care of children experiencing chronic pain. Effective interventions identified included pain education, cognitive-behavioural therapy techniques, and attention to brain health – particularly nutrition, physical activity, and sleep. Most studies on the benefits of mindfulness for chronic pain were conducted with children over 12 years of age or adults. Therefore, there is no direct evidence of the effects of mindfulness on chronic pain in primary school–aged children. Similarly, there is no evidence regarding the suitability of the Graded Motor Imagery -program for primary school-aged children with chronic pain, and thus its benefits cannot be confirmed. As a suggestion for further development, research is recommended to investigate the benefits of the guide after its implementation in the care of children with chronic pain.