Sääilmiöiden vaikutus Suomen maanteihin ja rautatieverkostoon

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisia sääilmiöitä Suomen alueella esiintyi ja miten ne vaikuttivat kuljetusverkkoihin. Tarkoituksena oli kartoittaa sääolosuhteiden aiheuttamia häiriöitä ja arvioida, miten ne vaikuttivat toimitusketjun toimivuuteen. Lisäksi opinnäytetyössä pyrittiin arvioimaan sääilmiöiden ennustettavuutta ja niiden ennakointia. Varautumisen lisäksi tutkittiin, minkälaisia taloudellisia kustannuksia sääilmiöt aiheuttivat logistiikan toimijoille.

Opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus, jossa käytettiin aineistonkeruumenetelmänä haastatteluja. Opinnäytetyössä käytettiin puolistrukturoituja haastatteluja, joissa haastateltavien oma kokemus tuli esille.

Haastateltavia lähestyttiin saatekirjeillä ja osaan otettiin yhteyttä soittamalla. Haastatteluja oli kolme ja haastateltavia 4, haastattelut tehtiin Teamsissa, ne suoritettiin kuukauden sisällä haastatteluun suostumisesta heinä- ja elokuussa 2025. Haastateltavat olivat julkisen alan toimijoita. Haastatteluista kaksi oli yksilöhaastatteluja ja yksi oli ryhmähaastattelu. Aineisto litteroitiin Teamsin tekoälyllä, Litteroinnit annettiin Microsoft Copilot -ohjelmalle, joka teki niissä huomatuista teemoista taulukon, taulukko siirrettiin Exceliin, sen sisältö tarkastettiin ja siihen lisättiin parempia esimerkkejä tarvittaessa.

Suomessa esiintyviä sääoloja olivat kerätyn teorian ja haastattelujen mukaan lumi- ja vesisateet, sumu, tulvat, helteet, pakkaskelit, myrskyt, kovat tuulet ja nopeat lämpötilojen vaihtelut niiden lisäksi ilmi tuli myös erilaisia vuodenajasta riippuvia, kuljetuksiin vaikuttavia ilmiöitä, kuten lehtikelit. Tienhoitoon liittyen haastatelluissa ja teoriassa mainittiin suunnitelmat, sääennusteet ja rumpuputkien sekä siltojen käyttö kuivatuksessa. Lisäksi haastatteluissa mainittiin varautumiskeinoina lisä- ja varakalusto sekä materiaalivarautuminen. Rautateiden varautumiseen liittyen haastattelut ja teoria mainitsivat aurauksen; riskipuiden kaatamisen; lehtikelien aikaisen kiskojen kitkan lisäämisen ja sääennusteiden seuraamisen. Sääilmiöiden kustannusvaikutuksia koskeviin kysymyksiin oli vaikea vastata teorian ja haastattelujen avulla.

Johtopäätöksissä todettiin Suomen maa- ja rautateihin vaikuttaneet sääilmiöt sekä keinot, joilla niihin varauduttiin, sääilmiöiden aiheuttamia kustannuksia oli vaikea arvioida.

The purpose of this thesis was to investigate the types of weather phenomena that occurred in Finland and how they affected transport networks. The aim was to map the disruptions caused by weather conditions and assess how they affected the functioning of the supply chain. In addition, the thesis sought to assess the predictability and forecasting of weather phenomena. In addition to preparedness, the thesis examined the economic costs of weather phenomena for logistics operators.

The thesis was a qualitative study that used interviews as a data collection method. Semi-structured interviews were used in the thesis, allowing the interviewees to share their own experiences.

The interviewees were approached with cover letters, and some were contacted by phone. There were three interviews with four interviewees. The interviews were conducted in Teams within a month of the interviewees agreeing to be interviewed in July and August 2025. The interviewees were public sector actors. Two of the interviews were individual interviews and one was a group interview. The material was transcribed using Teams' artificial intelligence. The transcripts were fed into the Microsoft Copilot program, which created a table of the themes identified in them. The table was transferred to Excel, its content was checked, and better examples were added where necessary.

According to the collected theory and interviews, the weather conditions in Finland included snow and rain, fog, floods, heat waves, frost, storms, strong winds, and rapid temperature changes. In addition, various seasonal phenomena affecting transportation, such as leaf fall, were also mentioned. In relation to road maintenance, the interviewees and the theory mentioned plans, weather forecasts, and the use of drainage pipes and bridges for drainage. In addition, the interviews mentioned additional and spare equipment and material reserves as contingency measures. Regarding railway preparedness, the interviews and theory mentioned snow plowing, felling of hazardous trees, increasing rail friction during leaf fall, and monitoring weather forecasts. It was difficult to answer questions about the cost impacts of weather phenomena using theory and interviews.

The conclusions stated that it was difficult to estimate the costs caused by weather phenomena affecting Finland's roads and railways and the measures taken to prepare for them.