Virtuaaliluonto työhyvinvoinnin edistämisessä

Abstract

Työperäinen stressi voi aiheuttaa merkittäviä terveysongelmia ja taloudellista haittaa yhteiskunnalle. Tämän vuoksi helposti saavutettavia ympäristöjä, jotka voivat tukea työntekijöiden psyykkistä hyvinvointia ja ehkäistä stressiä, tarvitaan yhä enemmän.

Tämän integroivana kirjallisuuskatsauksena toteutetun opinnäytetyön tavoitteena on kerätä ja tuottaa tietoa aiempien tutkimusten perusteella virtuaaliluonnon käytöstä ja vaikutuksista työhyvinvoinnin edistämisessä. Ymmärrys työhyvinvoinnin edistämisen keinoista tukee kestävää kehitystä vahvistamalla työntekijöiden jaksamista ja työkykyä, ja lisäksi se ohjaa organisaatioita rakentamaan hyvinvointia tukevia työoloja uudenlaisella tavalla.

Luonto tarjoaa useita mahdollisuuksia työhyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta. Esimerkiksi ulkoilun on osoitettu olevan yhteydessä työhön liittyvään henkiseen palautumiskykyyn. Luonnossa oleminen voi parantaa kognitiivisia kykyjä kuten ongelmanratkaisukykyä ja lisäksi se voi vähentää työuupumusoireilua ja lisätä tuottavuutta. Luonnossa liikkuminen on yhdistetty useissa tutkimuksissa palautumiseen, sillä luonto aktivoi parasympaattista hermostoa auttaen kehoa ja mieltä rentoutumaan.

Opinnäytetyön tutkimusaineisto koostuu 10 virtuaaliluontoa ja sen käyttöä koskevasta tieteellisestä julkaisusta, joista yhdeksän on englanninkielisiä ja yksi on suomenkielinen. Opinnäytetyön tulosten perusteella virtuaaliluonnon eri keinot ja teknologiat voidaan jakaa immersiivisiin virtuaaliluontointerventioihin, monimuotoisiin virtuaaliluontointerventioihin ja muihin yksinkertaisempiin teknologioihin. Opinnäytetyön tulosten mukaan yleisimmin käytettyjä virtuaaliluonnon teknologioita ovat tietokoneen tai TV:n näytöt, valkokankaat ja virtuaalitodellisuuslasit. Virtuaaliluonnon vaikutukset työhyvinvoinnin edistämisessä voidaan ryhmitellä psykologisiin vaikutuksiin, fysiologisiin vaikutuksiin sekä kolmantena ryhmänä tutkimusaineiston analyysissa tunnistettuihin haitallisiin vaikutuksiin ja rajoitteisiin. Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että virtuaaliluonto voi tukea työhyvinvointia monin tavoin. Virtuaalinen luonto lievittää stressiä ja ahdistusta sekä parantaa mielialaa ja lisää palautumista. Fysiologisella tasolla virtuaaliluonto voi aktivoida palautumista tukevia kehon toimintoja, kuten parasympaattista hermostoa ja alentaa verenpainetta. Lisäksi virtuaaliluonto voi parantaa keskittymiskykyä, mikä voi tukea työntekijöiden kognitiivista suorituskykyä ja työtehoa. Virtuaaliluonto mahdollistaa myös työpäivän aikana tapahtuvia rentoutumishetkiä varsinaisen työympäristön ulkopuolella.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että virtuaalisesti toteutettu luontoympäristö toimii helposti saavutettavana työhyvinvointia lisäävänä ja palautumista edistävänä vaihtoehtona erityisesti tilanteissa, joissa pääsy todelliseen luontoon on rajoitettua. Vaikka osa virtuaaliluonnon vaikutuksista on lyhytaikaisia, on virtuaaliluonnolla kuitenkin myönteinen vaikutus työpäivän aikaiseen palautumiseen ja hyvinvointiin. Virtuaaliluonnossa oleskelu voi myös vahvistaa työntekijän halua huolehtia omasta hyvinvoinnistaan tulevaisuudessa.

Work-related stress can lead to significant health issues and economic costs for society. Therefore, easily accessible environments that can support employees’ psychological wellbeing and help prevent stress are increasingly needed.

This thesis, conducted as an integrative literature review, aims to gather and produce knowledge from previous studies on the use and effects of virtual nature in promoting occupational wellbeing. Understanding how to promote occupational wellbeing contributes to sustainable development by improving employees’ resilience and work ability. Additionally, it encourages organizations to build working conditions that support wellbeing in new ways.

Nature offers several opportunities to promote occupational wellbeing. For example, outdoor activities have been linked to mental recovery from work. Exposure to nature can improve cognitive abilities such as problem-solving, reduce symptoms of burnout, and boost productivity. It also supports recovery by activating the parasympathetic nervous system, which helps the body and mind to relax.

The research material for this thesis consists of ten scientific publications on virtual nature and its use, nine in English and one in Finnish. Based on the findings, virtual nature technologies can be categorized into immersive interventions, multimodal interventions, and other simpler technological solutions. The most used technologies include computer or TV screens, projection systems, and virtual reality headsets. The effects of virtual nature on occupational wellbeing can be grouped into psychological effects, physiological effects, and as a third category, harmful effects and limitations identified in the analysis. The results indicate that virtual nature can support occupational wellbeing in multiple ways. It helps reduce stress and anxiety, improves mood, and enhances recovery. Physiologically, it can activate restorative functions such as the parasympathetic nervous system and lower blood pressure. Virtual nature may also improve concentration, which can support cognitive performance and work efficiency. Additionally, it provides moments of relaxation during the workday outside the immediate work environment.

In conclusion, virtual nature environments can function as easily accessible options for promoting occupational wellbeing and supporting recovery especially in situations where access to real nature is limited. Although some effects of virtual nature are short-term, they can positively impact daily recovery and overall wellbeing. Spending time in virtual nature can also strengthen employees’ motivation to take care of their wellbeing in the future.