Arjen lähijohtamista monikulttuurisessa työyhteisössä : haasteet ja kehittämistarpeet

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä tietoa organisaatiolle tiimiesihenkilöiden ja tiiminvetäjien kokemuksista monikulttuurisen työyhteisön lähijohtamisesta ja tuottaa tietoa esimerkiksi perehdytyksen kehittämiseen. Tavoitteena oli haastattelujen avulla saada tietoa tiimiesihenkilöiltä ja tiiminvetäjiltä monikulttuurisen työyhteisön arjen lähijohtamisesta, sen haasteista ja kehittämistarpeista. Toimeksiantajaorganisaationa toimi Attendo Oy, ja tutkimus on toteutettu ikäihmisten palveluille. Tutkimuskysymykset olivat: Mitä haasteita näyttäytyy monikulttuurisen työyhteisön lähijohtamisessa? Mitä kehittämistarpeita tiimiesihenkilöt ja tiiminvetäjät tuovat esille lähijohtajuuden tueksi?

Opinnäytetyön tietoperustassa käsiteltiin monikulttuurisuutta, monikulttuurista työyhteisöä ja lähijohtamista. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Teemahaastattelua varten päätettiin teemat, joiden pohjalta luotiin noin 30 kysymystä. Näiden kysymysten avulla toteutettiin viisi teemahaastattelua organisaation tiimiesihenkilöille ja tiiminvetäjille. Aineiston analyysi aloitettiin litteroimalla haastattelut, koodaamalla ja sen jälkeen teemoittelemalla aineisto. Aineistosta muodostui kaksi yläteemaa: kulttuuriset seikat sekä oman työn ohjaus ja tuki. Kummankin yläteeman alle muodostui 3–5 alateemaa.

Tuloksissa ilmeni arjen lähijohtajia kuormittavat asiat, joista selvästi yleisin oli kielelliset haasteet. Työkulttuuriin liittyvät nähtiin myös haastavina arjen lähijohtamisen näkökulmasta. Toisaalta monikulttuurinen työyhteisö nähtiin rikkautena ja erilaiset työtavat ja kulttuurit koettiin arvokkaina. Haastatellut kokivat kotoutumisvaiheen ohjeistukset epäselvinä sekä jäävänsä tyhjän päälle uuden työntekijän kanssa. Tässä asiassa työyhteisö puhaltaa yhteen hiileen ja avustaa työntekijöitä asioiden hoitamisessa. Yhdenvertaisuuden osalta tutkimuksessa saatu tieto oli ristiriitaista. Yhtäältä organisaatiota pidettiin edellä kävijänä ja yhdenvertaisena paikkana työskennellä, toisaalta organisaation yhdenvertaisuussuunnitelma ei ollut vastaajille tuttu eikä heillä ollut tietoa suunnitelmasta. Yhdenvertaisuus jäi myös mahdollisesti tutkimuksen tekijän kysymyksenasettelun vuoksi kuvaamaan enemmän tasavertaisuutta kuin yhdenvertaisuutta. Oman työn tuki ja ohjaus nähtiin tukea ja luottamusta antavana suhteena omaan esihenkilöön, organisaatiolta tuleva tuki oli oikea-aikaista, oikeanlaista ja sitä sai tarpeeksi. Perehdytyksestä tiimiesihenkilöt ja tiiminvetäjät olivat tietoisia, mutta oma perehdytys oli jäänyt pieneksi. Monikulttuurisuusnäkökulman puute perehdytyksessä näkyi myös vastauksissa. Haastatellut kokivat, että perehdytystä voi olla vaikea kehittää isossa organisaatiossa täysin vastaamaan yksilöllistä tarvetta. Tuloksista voitiin päätellä, että haasteina arjen lähijohtamisessa ovat kielitaito, oman työn tekemiseen saatu osittain liian vähäinen aika sekä perehdytyksen puute. Kehittämistarpeina tulosten perusteella voitaneen todeta yhdenvertaisuuden selvempi näkyminen organisaatiossa, kielitaidon varmistaminen ja kotoutumiseen liittyvien ohjeistusten päivittäminen. Jatkokehitysehdotuksena tässä tutkimuksessa esitetään organisaation yhdenvertaisuuden toteutumista.