Sairaanhoitajien osaamisen vahvistaminen tyypin 2 diabeteksen hoidossa perusterveydenhuollossa : Precede–Proceed-malli koulutuskokonaisuuden suunnittelun ja arvioinnin viitekehyksenä
Niemistö, Carita (2025)
Niemistö, Carita
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025111327877
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025111327877
Tiivistelmä
Tyypin 2 diabetes on yleinen pitkäaikaissairaus, jonka hoito edellyttää potilaan omahoitoa sekä terveydenhuollon ammattilaisten tukea. Perusterveydenhuollossa sairaanhoitajilla on keskeinen rooli potilaiden ohjauksessa ja hoitopolun tukemisessa.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on kehittää koulutuskokonaisuus, joka vahvistaa sairaanhoitajien osaamista tyypin 2 diabeteksen hoidossa perusterveydenhuollossa. Viitekehyksenä käytettiin Precede–Proceed-mallia, jonka avulla tunnistettiin koulutustarpeet, laadittiin kohdennettu ohjelma ja arvioitiin sen vaikuttavuutta. Aineisto kerättiin alku- ja loppukyselyillä sekä palautekyselyllä, ja koulutus toteutettiin kaksikielisesti suomeksi ja ruotsiksi.
Tulokset osoittivat, että koulutus lisäsi osallistujien tietämystä ja valmiuksia erityisesti yksilöllisen hoidon suunnittelussa, lääkehoidossa ja liikuntasuosituksissa. Keskimääräinen pistemäärä nousi viidellä pisteellä, ja suurin osa osallistujista paransi tulostaan. Palautteen mukaan koulutus koettiin hyödylliseksi ja käytännönläheiseksi, mutta toiveita esitettiin pidemmästä ja syventävästä koulutuksesta.
Koulutuskokonaisuus osoittautui toimivaksi tavaksi kehittää hoitajien osaamista ja tuki Precede–Proceed-mallin soveltuvuutta koulutuksen suunnittelussa ja arvioinnissa. Tulosten perusteella koulutusta voidaan laajentaa esimerkiksi Moodle-verkkokurssiksi tai syventäviksi työpajoiksi, mikä vahvistaisi oppimisen pysyvyyttä ja tukisi hoidon laadun kehittämistä perusterveydenhuollossa.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on kehittää koulutuskokonaisuus, joka vahvistaa sairaanhoitajien osaamista tyypin 2 diabeteksen hoidossa perusterveydenhuollossa. Viitekehyksenä käytettiin Precede–Proceed-mallia, jonka avulla tunnistettiin koulutustarpeet, laadittiin kohdennettu ohjelma ja arvioitiin sen vaikuttavuutta. Aineisto kerättiin alku- ja loppukyselyillä sekä palautekyselyllä, ja koulutus toteutettiin kaksikielisesti suomeksi ja ruotsiksi.
Tulokset osoittivat, että koulutus lisäsi osallistujien tietämystä ja valmiuksia erityisesti yksilöllisen hoidon suunnittelussa, lääkehoidossa ja liikuntasuosituksissa. Keskimääräinen pistemäärä nousi viidellä pisteellä, ja suurin osa osallistujista paransi tulostaan. Palautteen mukaan koulutus koettiin hyödylliseksi ja käytännönläheiseksi, mutta toiveita esitettiin pidemmästä ja syventävästä koulutuksesta.
Koulutuskokonaisuus osoittautui toimivaksi tavaksi kehittää hoitajien osaamista ja tuki Precede–Proceed-mallin soveltuvuutta koulutuksen suunnittelussa ja arvioinnissa. Tulosten perusteella koulutusta voidaan laajentaa esimerkiksi Moodle-verkkokurssiksi tai syventäviksi työpajoiksi, mikä vahvistaisi oppimisen pysyvyyttä ja tukisi hoidon laadun kehittämistä perusterveydenhuollossa.
