Tehtäväsuuntautuneen motivaatioilmaston kartoitus yläkouluikäisten Urhea-harjoituksissa

Abstract

Motivaatio on sisäinen liekkimme, joka saa meidät toimimaan, ponnistelemaan tavoitteiden eteen ja kokemaan nautintoa itsellemme tärkeiden asioiden tekemisestä. Motivaatio on tärkeässä osassa ihmisten hyvinvointia ja elämän merkityksellisyyttä. Liikunnan ja urheilun elämänalueilla motivaation laadulla on oleellinen merkitys siihen, miten urheilija jaksaa päivästä toiseen lähteä harjoittelemaan omien tavoitteidensa eteen. Tämän tutkimuksellisen opinnäytetyön teoriaperusta pohjautuu Edward Decin ja Richard Ryanin vuonna 1985 luomaan itsemääräämisteoriaan, joka on tutkituimpia motivaatiota käsitteleviä teorioita. Teorian ydin perustuu ihmisten psykologisiin perustarpeisiin: autonomiaan, koettuun pätevyyteen ja koettuun yhteenkuuluvuuteen. Näiden tyydyttyminen ympäröivän sosiaalisen ympäristön kanssa on edellytys sisäisen motivaation syttymiseen. Teoriaperustassa Nichollsin (1984) tavoiteorientaatioteoria käsittelee ihmisten kahta erilaista tapaa kokea pätevyyttä. Nämä tavat ovat tehtäväsuuntautunut ja minäsuuntautunut orientaatio. Liikunnan ja urheilun kontekstissa molemmat teoriaperustassa käytetyt teoriat ovat merkittävässä roolissa nykypäivän valmennuksessa, jossa keskeinen tavoite on tukea urheilijoiden sisäistä motivaatiota. Tämän tutkimuksellisen opinnäytetyön tavoitteena on kartoittaa Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Urhean harjoituksien tehtäväsuuntautunutta motivaatioilmastoa. Tutkimuskysymykset ovat: Miten Urhea-harjoituksissa toteutui tehtäväsuuntautunut motivaatioilmasto? Mitkä valmentajien toimenpiteet edistävät tai ehkäisevät tehtäväsuuntautunutta motivaatioilmastoa? Mikä on urheilijoiden motivaatio Urhea-harjoituksia kohtaan? Näitä tutkimuskysymyksiä havainnoitiin ja peilattiin Epsteinin (1989) luomaan motivaation ja oppimisen Target-malliin yhdessä teoriaperustassa käsiteltävien itsemääräämisteorian ja tavoiteorientaatioteorian kanssa. Tutkimus suoritettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimuksen aineistonkeruu suoritettiin Urhea-harjoituksien ensimmäisen harjoitusjakson aikana. Aineistoa kerättiin kahden kuukauden ajalta Urhean järjestämissä fysiikka- ja lajiharjoituksissa. Aineistonkeruumenetelmät olivat harjoituksien aikainen havainnointi Target-malliin luodun kriteeristön avulla sekä urheilija- ja valmentajakyselyt. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että Urhean valmentajat toimivat ammattitaitoisina ja luotettavina aikuisina, joiden toiminnasta välittyi inhimillinen halu auttaa nuoria urheilijoita kasvun ja kehittymisen prosesseissa. Havainnointi Target-mallin kuuden elementin kautta osoitti, että harjoituksissa valmentajien toimenpiteet tukivat tehtäväsuuntautunutta motivaatioilmastoa kahden elementin kohdalla. Oleellisimmat kehityskohteet olivat urheilijoiden autonomian tukeminen sekä urheilijan tukeminen henkilökohtaisessa kehitysprosessissa ja prosessinomaisen kehityksen osoittaminen osana urheilijoiden pätevyyden kokemuksia. Urheilijoiden motivaatio Urhea-harjoituksia kohtaan oli vastausten perusteella ulkoisen integroidun motivaation säätelemää. Harjoituksiin osallistuttiin, 84 prosenttia vastausten esiintyvyystiheyden mukaan, kehittyäkseen paremmaksi urheilijaksi.