Meillä on vielä 3 minuuttia aikaa: taidelähtöisten menetelmien käyttö sairaalakoulussa
Lastuniemi, Johanna (2025)
Lastuniemi, Johanna
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025111528117
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025111528117
Tiivistelmä
Olin keväällä 2024 harjoittelussa nuorten sairaalaopetuksessa ja harjoittelu-jaksooni kuului pitää toiminnallinen tuokio nuorille. Toiminnan aikana tehtiin sanataidetta blackout poetry-menetelmällä. Tämän tyylistä toimintaa sairaalakoululla ei ollut tehty aikaisemmin. Toiminta itsessään osoittautui hyväksi ja toimivaksi nuorten kanssa. Syksyllä 2024 opinnäytetyön aihetta miettiessäni yhdessä tilaajan kanssa taidelähtöiset menetelmät nousivat keskusteluun uudemman kerran. Keväällä toteutetun toiminnallisen tuokion pohjalta
päädyttiin johtopäätökseen, että sairaalakoulussa olisi hyvä olla tällaista toimintaa enemmän.
Opinnäytetyössä tutkittiin taidelähtöisten menetelmien käyttöä sairaalakoulu ympäristössä. Taidelähtöisillä menetelmillä tarkoitetaan kuvalliseen ilmaisuun, musiikkiin perustuvia, draamallisia, sanataiteen, sirkukseen ja leikkiin pohjautuvia menetelmiä. Näille kaikille menetelmille on olennaista se, että ne on tarkoitettu kaikille ja aikaisempaa kokemusta ja osaamista ei tarvita. Taidelähtöisyydellä enemmänkin viitataan taiteen käyttämiseen yhtenä menetelmän osana eikä niinkään taiteeseen itseisarvona tai taideteoksena. On huomioitavaa, että matka valmiiseen tuotokseen on yhtä tärkeä, kuin itse tuotos.
Taidelähtöisiin menetelmiin perustuvia työpajoja pidettiin syksyn 2024 aikana kuusi kertaa ja niiden teemoina olivat draama, sanataide ja musiikki. Kohderyhmänä oli 9.-luokkalaiset. Ryhmä valikoitui opinnäytetyön tilaajan toiveesta.
Opinnäytetyön tutkimusote oli laadullinen ja aineistokeruumenetelminä käytettiin asiantuntijoiden haastatteluita, nuorten kirjoittamia tekstejä sekä ohjaajan havainnointia, joista pidettiin kenttäpäiväkirjaa työpajojen aikana. Opinnäytetyön aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Sisällönanalyysin avulla teemoiksi nousivat sosiaalisten taitojen vahvistuminen, ryhmässä toimiminen, työpajojen mielekkyys, ohjaajan merkitys sekä taidelähtöisten menetelmien toimivuus ja jatkuvuus sairaalakoulussa.
Taidelähtöisiin menetelmiin perustuvat työpajat onnistuivat sairaalakoulussa hyvin. Nuorten kirjoittama palautteen sisältö, kenttäpäiväkirjan havainnointimerkinnät ja ammattilaisten haastattelut puhuivat samaa kieltä keskenään. Taidelähtöisille menetelmille nähtiin olevan paikka sairaalakouluympäristössä ja sen tuomat hyödyt koettiin merkittäviksi. Menetelmät tukivat nuorten sosiaalista vahvistumista ja ryhmässä toimimista.
Opinnäytetyöstä saadut tulokset tukevat ajatusta myös siitä, miten hyvin taidelähtöiset menetelmät toimivat erilaisissa oppimisympäristöissä. Opinnäytetyössä kohderyhmänä oli vaativaa erityistä tukea tarvitsevat nuoret sairaalakoulussa. Työpajoilla tehdyt harjoitteet olivat helposti toteutettavia ja aikaisempaa kokemusta taidelähtöisistä menetelmistä ei tarvinnut olla osallistuakseen ryhmän toimintaan. Toiminta työpajoissa oli suunniteltu niin, että se vastasi ryhmän tarpeita mahdollisimman hyvin. Tehtyjen harjoitteiden toteuttaminen ja ohjaaminen ei välttämättä vaadi erityistä kouluttautumista taidelähtöisiin menetelmiin, vaan kiinnostus tehdä asioita eri tavalla ovat olleet lähtökohtaisesti vahvasti mukana toimintaa suunnitellessa.
Asiasanat: taidelähtöiset menetelmät, työpajat, sairaalakoulu, vaativa erityinen tuki
päädyttiin johtopäätökseen, että sairaalakoulussa olisi hyvä olla tällaista toimintaa enemmän.
Opinnäytetyössä tutkittiin taidelähtöisten menetelmien käyttöä sairaalakoulu ympäristössä. Taidelähtöisillä menetelmillä tarkoitetaan kuvalliseen ilmaisuun, musiikkiin perustuvia, draamallisia, sanataiteen, sirkukseen ja leikkiin pohjautuvia menetelmiä. Näille kaikille menetelmille on olennaista se, että ne on tarkoitettu kaikille ja aikaisempaa kokemusta ja osaamista ei tarvita. Taidelähtöisyydellä enemmänkin viitataan taiteen käyttämiseen yhtenä menetelmän osana eikä niinkään taiteeseen itseisarvona tai taideteoksena. On huomioitavaa, että matka valmiiseen tuotokseen on yhtä tärkeä, kuin itse tuotos.
Taidelähtöisiin menetelmiin perustuvia työpajoja pidettiin syksyn 2024 aikana kuusi kertaa ja niiden teemoina olivat draama, sanataide ja musiikki. Kohderyhmänä oli 9.-luokkalaiset. Ryhmä valikoitui opinnäytetyön tilaajan toiveesta.
Opinnäytetyön tutkimusote oli laadullinen ja aineistokeruumenetelminä käytettiin asiantuntijoiden haastatteluita, nuorten kirjoittamia tekstejä sekä ohjaajan havainnointia, joista pidettiin kenttäpäiväkirjaa työpajojen aikana. Opinnäytetyön aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Sisällönanalyysin avulla teemoiksi nousivat sosiaalisten taitojen vahvistuminen, ryhmässä toimiminen, työpajojen mielekkyys, ohjaajan merkitys sekä taidelähtöisten menetelmien toimivuus ja jatkuvuus sairaalakoulussa.
Taidelähtöisiin menetelmiin perustuvat työpajat onnistuivat sairaalakoulussa hyvin. Nuorten kirjoittama palautteen sisältö, kenttäpäiväkirjan havainnointimerkinnät ja ammattilaisten haastattelut puhuivat samaa kieltä keskenään. Taidelähtöisille menetelmille nähtiin olevan paikka sairaalakouluympäristössä ja sen tuomat hyödyt koettiin merkittäviksi. Menetelmät tukivat nuorten sosiaalista vahvistumista ja ryhmässä toimimista.
Opinnäytetyöstä saadut tulokset tukevat ajatusta myös siitä, miten hyvin taidelähtöiset menetelmät toimivat erilaisissa oppimisympäristöissä. Opinnäytetyössä kohderyhmänä oli vaativaa erityistä tukea tarvitsevat nuoret sairaalakoulussa. Työpajoilla tehdyt harjoitteet olivat helposti toteutettavia ja aikaisempaa kokemusta taidelähtöisistä menetelmistä ei tarvinnut olla osallistuakseen ryhmän toimintaan. Toiminta työpajoissa oli suunniteltu niin, että se vastasi ryhmän tarpeita mahdollisimman hyvin. Tehtyjen harjoitteiden toteuttaminen ja ohjaaminen ei välttämättä vaadi erityistä kouluttautumista taidelähtöisiin menetelmiin, vaan kiinnostus tehdä asioita eri tavalla ovat olleet lähtökohtaisesti vahvasti mukana toimintaa suunnitellessa.
Asiasanat: taidelähtöiset menetelmät, työpajat, sairaalakoulu, vaativa erityinen tuki
